Palataan nyt maisemaan; kulkiessamme kaupungissamme ja selatessamme viime vuosikymmenten aikana otettuja valokuvia emme voi olla havaitsematta muutoksia ympärillämme. Varttuneemmat meistä muistavat kenties tarkoinkin, mitä kaikkea onkaan kadonnut viime vuosikymmenten aikana. Joku saattaa perin selvästi kaivata tiettyä rakennusta kadunkulmassa tai muistella sitä kuuluisaa vaahteraa Raatihuoneenkadun varrella. Joskus voimme aprikoida, millainen onkaan ollut se kivinen ja varsin karuksikin jossain kuvattu mäki, jolle kaupunkimme aikanaan Linnan ääreltä siirrettiin.
 |
| Osa Caweenin asemakaavasta vuodelta 1887. Voit napsauttaa kuvaa saadaksesi sen suuremmaksi. Kuva: Hämeenlinnan Lydia |
Niinpä, korkeuserot ja kivisyys on ovatkin olleet määrittävät tekijät Niementaustan mäellä. Paikan nimihän sen jo on kertonut. Käytännössä seudun olemus on konkretisoitunut useammassakin tapauksessa, joista mainittakoon tarinaa, joka kertoo entisen ortodoksisen sotilaskirkon ja sittemmin kirjastonakin ja maakunta-arkiston käytössä olleen rakennuksen muuttamisesta nykyiseen käyttöönsä. Kuulemani tarina mainitsee, että hissinrakentajat olisivat törmänneet varsin perustavaan ongelmaan, koska kirkko on sijoitettu niin vakaalle paikalle, että kallio on pakottanut vaihtamaan suunniteltua hissin sijoituspaikkaa. Asian kanssa tarkemmin tekemisissä ollut tietänee tarkemmin.
Jos nykyiset rakennukset pyyhkäistäisiin pois keskustamme mäeltä, se ei silti topografisesti näyttäisi aivan siltä, millaiselle paikalle kuninkaan armollisesta määräyksestä Hämeenlinnan porvarit 1777 enemmän tai vähemmän pakolla tupansa siirsivät. Vaikka esimerkiksi katutöitä ei vanhaan aikaan juuri tehty, vuosien 1871 ja 1885 rakennusjärjestykset määräsivät kunnostamaan toreja, katuja ja muita julkisia paikkoja. Muun muassa kaupunginvaltuuston pöytäkirjoista 1880-luvulta on löydettävissä tietoja siitä, kuinka tannerta jalkaimme alla on alettu muokkaamaan.
Kaupungin valtuuston pöytäkirjasta 19. syyskuuta 1884 voimme lukea muun muassa seuraavaa:
”Waliokunnan puolesta, joka oli asetettu tarkastamaan Maanmittari von Lansenin ehdotuksen Prykikadun aukaisemiseen ja tasoittamiseen, ilmoitti lääninmaanmittari Borgenström, että tämä katu olisi Rauhankadun rististä alla niin korkea kuin se nyt on, mutta olisi Lönnholtzin talon [Prykikatu 4] kohdalla alennettava siten kuin Herra von Lansenin tekemään karttaan oli lyijykynällä merkitty. Mutta kun von Lansenin ehdotus koskee ainoastaan Kronholmin ja Hagelbergin tonttien välillä olevata osaa mainittua katua, eikä koko katua Lönnholtzin saunasta aina Andersinin taloon saakka kuten valtuusmiehet kirjeestä no 48 Huhtikuun 28 päivältä olivat Rahatoimikamarilta pyytäneet, päättivät valtuusmiehet toistamiseen pyytää Rahatoimikamarilta täydellisen ehdotuksen ja kustannusarvion asiasta sekä että sopimus tehtäisi tontinomistajitten Ikosen [Prykikatu 3] ja Hagelbergin [Prykikatu 3] kanssa heiltä kadun alueeseen tarvittavien tonttiosien ynnä Ikosen tontilla olevan huoneen lunastamisesta. Tämä pykälä tarkastettiin heti.”
 |
| Palokunnankatu eli Prykikatu viimeistään 1921. Wetterhoffin vuonna 1893 ostama rakennus edessä oikealla näkyy vielä ennen 1920-luvulla tehtyjä korotuksia. Vasemmalla nykyisen Keskustalon paikalla sijainnut rakennus, jossa aikanaan toimi ruotsalainen yhteiskoulu. Koulu muutti 1920- luvulla Niittykatu 1:een Linnankadun pohjoispäähän ennen kuin se lakkautettiin vuonna 1928. Hämeenlinnan Puhelinyhdistyksen nimiluettelossa vuodelta 1926 koulun osoitteena on Niittykatu 1. Kadun profiilia katsoessamme voimme pohtia niitä muutostöitä, joita vuosien 1884-1886 valtuuston pöytäkirjoissa käsitellään. Samoissa asiakirjoissa on jo viitteitä työkoulun perustamisesta. Kuva: Hämeenlinnan Lydia |
Syksyllä 1884 oli myös esillä kiviaidan rakentaminen Rantatorin rantaan. Lännestä aina edellä mainittulle Lönnholtzin saunalle asti. Sitä varten oli ehdotuksena ortoksisen kirkon vieressä Eteläisen Niittykadun itäpäässä sijainneen Narinkkarakennuksen lähistöllä sijainneen kaivon välisen osan toria tasoittaminen. Mainittu kiviaidan rakentaminen Eteläisen Niittykadun ja Läntisen Linnankadun kulmista Lönnholtzin tontin alakulmaan oli esillä yhä marraskuussa 1885. Samalla aprikoitiin liha- ja muut myymälät saisivat tilaa. Samalla oli puheena myös jo aiemmin esillä ollut Prykikadun alentaminen. Schmausserin kulmaan asti.
Prykikadun varrelta oli tuolloin tulossa huutokauppaan samaisen kadun varrelta tontteja ehdolla, että kaupunki saisi ensin niiden tasoittamisesta syntyneen liikamaan. Pykälän lopusta kuitenkin paljastuu, että koko aidanrakennuksen hanke laitettiin jäihin viitaten uuden raatihuoneen rakentamisen kustannuksiin.
Prykikadun epätasaisuus sentään tunnustettiin ja valtuusto päätti toimia huonoksi todetun katulyhdyn vuoksi uuden sijoittamiseksi sopivaan paikkaan.
Joulukuun 21 päivänä 1885 valtuuston puheenjohtaja luki kokouksessa suomen kielellä Keisarillisen Senaatin edellisen lokakuun 30 päivänä valtuusmiesten tekemään valitukseen antaman päätöksen. Asia koski Maistraatin päätöstä, että kaupungin tuli täyttää sekä tarpeelliseen leveyteen ja korkeuteen tasoittaa Puutarhakatu [nykyinen Eureninkatu] 7. Hämeenlinnan tarkk´ampujapataljoonan kasarmien kohdalla.
 |
| Hämeenlinnan Rantakatua eli nykyistä Arvi Kariston katua 1920-luvulla. Kuvassa ei näy vuonna 1928 Raatihuoneenkadun ja Rantakadun risteykseen valmistunutta Arvi A. Kariston kustannusliikkeen ja kirjapainon taloa, joka nykyään toimii oikeustalona. Vuoden 1885 pöytäkirjassa kadusta käytetään nimitystä Itäinen Rantakatu. Tämänkin kadun profiilin muuttaminen oli siis esillä vuonna 1885. Kuva: Hämeenlinnan Lydia. |
Samassa pöytäkirjassa käsitellään edellisen syyskuun aikana toimitettua torien, katujen ja yleisten paikojen katselmusta ja siitä tehtyä syynikirjaa. Muutamaa päivää aikaisemmin Maistraatti oli kehottanut valtuustoa tarvittaviin toimiin sen uhalla, että ne muuten Maistraatin toimesta teetettäisiin.
Prykikadun itäinen pää Schmeusserin edustalla oli alennettava.
Saman kadun länsipää oli täytettävä soralla.
Itäisen Rantakadun alla neiti Churbergin kohdalla [Rantakatu 48; nyk. Arvi Kariston katu] olevan viemärin alentaminen kadun pintaan.
Residenssikadun itäisen pään tasoittaminen.
Itäisen Rantakadun tasoittaminen talojen 98, 99 ja 101 kohdalla.
Kymnaasikadulla Neiti Savoniuksen talon [Rauhan- ja Kymnaasinkatujen risteys nro 103] kohdalla olevain kuoppain täyttäminen ja katukiviläjäin levittäminen tahi poislaittaminen.
Kaivokadulla olevain kuoppain ja rattaankarojen eli jälkien täyttäminen sekä muutaman uuden välipuun laittaminen viertotien käsipuihin vanhan hautausmaan ja Myllymäen välillä.
Ennen Heinäkuun 1:stä päivää vuonna 1886:
Rauhankadun pohjoisen pään täyttöminen ja tasoittaminen sekä Puutarhakadun viertotien ja Rantakadun välisen ojan täyttäminen ja tasoittaminen
Ennen Elokuun 1:stä päivää samana vuonna:
Länsivuorikadun Myllymäestä aukaiseminen leveyteen ja tasoittaminen viertotiestä kaupungin pohjoiseen rajaan.
Länsitorikadun aukaiseminen.
Uuden torin Myllymäestä valmistaminen tarkoitukseensa ja aitauksen poistaminen sen ympäriltä sekä kaupungin piirissä olevain riihten poismuuttaminen ja uusien riihitonttien valitseminen.
Pykälän lopussa todetaan asian lykkääminen valmistavaan valiokuntaan. Seuraavien vuosien pöytäkirjoista todennäköisesti on nähtävissä, kuinka esille nousseet parannustarpeet toteutettiin. Tässä kuitenkin on ollut jo nähtävissä ne topografiset muutokset, joiden kourissa kaupungin maaperä oli jo 1800-luvun lopussa.
 |
| Katutason muokkaaminen jatkui keskustassa vielä 1960-luvulla. Vuonna 1966 alennettiin muun muassa Raatihuoneenkatu. Maaperän mylläämisessä sattui tiedonpuutteen vuoksi haavereitakin niin kuin Hämeen Sanomien kertomassa tarinassa, jossa Hallituskatu 22:n tontilla kaivinkone romahti unohtuneen kellarin kohdalla. |
Vielä 1960-luvun sanomalehdistö on luettavissa muokkaustoiminnan jatkuneen pitkälle seuraavallekin vuosisadalle. Eri puolilla kaupunkia tarkka silmä voi havaita merkkejä muutoksista. Itselleni yksi selkeimmistä on Tampereentiellä Kaupunginpuiston kiviaidan kohotessa lähes luonnottoman korkealle katulinjan yläpuolelle. Joskus tannnoin olen nähnyt pöytäkirjan, jossa käsiteltiin Tampereentien jyrkimpien mäkien alentamista, mutta tähän sitä en nyt ole etsinyt.
* * *
Lähteet:
Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kokousten pöytäkirjat 1884-1886
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Lydia · DIGI/ https://digi.kirjastot.fi
Hämeenlinnan Osoite- ja Ilmoituskalenteri 1887
Koskimies. Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944
