Vuoden 1903 viimeiset tunnit ovat käsillä. Uutisia ja tiedotteita jakoi Hämetär. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/binding/629968 |
Päivämäärällä 31.12. on
länsimaissa oma erityinen kaikunsa, sillä onhan kyse tietyn
ajanjakson päättymisestä. Usein unohtaa, että kyseessä on vain
sopimus ajan mittaamisesta. Tämä sopimus on vain yksi monista.
Ihmisten ja kulttuurien sekoittuminen on tuonut sellaisia yksilöitä
yhteen, jotka elävät eri vaiheessa omassa syklissään. Silti 31.
joulukuuta on meillä yhä säilyttänyt oman merkittävyytensä:
suurin osa säädöksistä ja ihmistä ohjailevista päätöksistä
astuu voimaan juuri tämän päivän päättyessä. Siksi on syytä
hiukan tutkailla, mitä vanhat sanomalehdet kertovat mainitusta
kalenteripäivästä.
31.12.1903 ilmoittaa Hämetär
etusivullaan hartaushetkestä kirkossa kello 5 iltapäivällä. Oman
osuutensa etusivusta ovat saaneet myös käytännön ilmoitukset:
pormestari on tavattavissa raatihuoneessa joka arkipäivä 11-12.
Myös pastorin, kirkkoväärtin ynnä postikonttorin palveluksien
tarvitsijoita opastetaan.
Toisen sivun artikkelilla muistutetaan,
että päättymässä on Hämettären ensimmäinen vuosikerta. Siten
siis vuodenvaihde on lehdellekin merkittävä. Alkavan vuoden 1904
kulttuuritarjonnasta on hyvin esillä hämeenlinnasta kotoisin olevan
neiti Ida Koranderin 3. tammikuuta raatihuoneen juhlasalissa
pidettävä konsertti, jonka ohjelmistossa on muun muassa Wagneria,
Sibeliusta ja Merikantoa. Numeroituja 2 markan ja muita 1 markan
lippuja on myytävänä edellisenä päivänä Rytkösen
kirjakaupasta tai ovelta ennen konserttia. Koulunuoriso myy myös
lippuja 50 pennin hintaan.
Kulunutta joulua ei luonnollisesti
ollut vielä unohdettu. Hämetär toteaa joulutunnelmaa tuodun niin
sairashuoneille, vaivaistaloon kuin kuritushuoneellekin.
Vaivaistalolle oli hankittu kuusi. Pastori Appelqvistin puheen
jälkeen hoidokeille oli tarjottu teetä ja vankka illallinen.
Kolmantena joulupäivänä NNKY oli vielä tarjonnut vehnäs-kahvit.
Ajan tavan mukaan lukija saa Hämettären
mukana luettavakseen myös suomennetun tarinan nimeltään Wakoilijan
palkka.
Sotahistoriasta kiinnostuneen huomio
saattaa kiinnittyä ulkomaanuutisiin. Hämettäressä osataan jo
31.12. 1903 kertoa Japanin tilanneen Kruppilta 100 haupitsia ynnä
runsaasti ampumatarvikkeita. Siperian rautatieltä taas kantautui
matkustajien kertomuksia, joiden mukaan kulku Port Arthurista
Baikal-järvelle keskeytyi tavan takaa, koska sotaväkeä kuljettavia
junia piti laskea ohitse. Ankaran pakkasen vuoksi junanvaunuissa oli
40 miehen sijasta 20 miestä sijoitettuina aivan uunien ääreen.
Tietojen mukaan Baikal-järven ja Port Arthurin välillä kulki
päivittäin vähintään 10 sotilasjunaa. Ennen kuin Japani hyökkäsi
8 helmikuuta 1904 kumpikin osapuoli oli siis ollut jo kuukausia
hyvinkin aktiivinen.
Ajan pyörittämä Onnenpyörä. kuolema korjaa hahmon pyörän alla, arvoon katsomatta niin paavin, muut uskonnoliset johtajat kuin muutkin. Taudit kiiruhtavat myös osingoille. 1400-luvun loppu. Kuva Wikimedia Commons. http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/btv1b9058329p/f1.item |
Kotimaassa puolestaan todetaan
Kansanvalitusseuran Turun haaraosaston päättäneen ryhtyä
pontevaan kampanjaan ”arwottoman kirjallisuuden wastustamiseksi”.
Vaeltavat kirjain kaupustelijat kuulemma tyrkyttävät maakansalle
aivan ala-arvoisia arkkiveisuja ja puupiirroksia ynnä muuta
huonoa kirjallisuutta. Turkulaiset ovat ostaneet muutamalla kymmenellä
markalla Kansanvalistusseuralta seuran tukuttain julkaisemia
kirjasia, lehtisiä ja kuvia annettavaksi etupäässä niiden
lukutupien hoitajille, joita osasto on muutenkin avustanut.
Materiaalia on määrä jakaa jonkin pennin maksusta tulevaa tiliä
vastaan.
Löytyy vuoden 1903 viimeisestä
lehdestä toki lupa-asioitakin tulevaa vuotta varten. ”Nääs Sprit
fabriksaktiebolag” on saanut oikeuden tulevan 1904 vuoden aikana
Janakkalan pitäjän Wiralan kylästä omistamassaan viinapolttimossa
polttaa 300,000 litraa normaalipitoista paloviinaa.
Kolme vuotta myöhemmin ilmestyi Hämeen
Sanomat 31.12.1906. Jälleen kutsutaan väkeä perinteisiin
hartaushetkiin niin attona kuin uudenvuodenpäivänäkin, suomeksi ja
ruotsiksi. Ajan suunta näkyy etusivun pitkässä artikkelissa ”Mille
perustukselle uusi Suomi on rakennettawa”. Takana olivat vuoden
1905 suurlakkoajan levottomuudet. Lehti kirjoittaa muun muassa:”
Häme, samaten kuin muukin Suomi, seisoo nykyään tienhaarassa,
wapaana walitsemaan sen tien, mitä kulkea tahtoo. Tätä
walinnanwapautta ei Hämeellä ole ollut sitten wuoden 1249, jolloin
ruotsalainen walloittaja mursi hämäläisten wastarinnan ja teki
lopun Hämeen miehen itsenäisyydestä. Siitä ajasta lähtien aina
tähän päiwään asti on hämäläisenkin kodissa hallinnut wieras
isäntä, wieraan walloittajan tuoma ruotsalainen wirkamies...”.
Lehti linjaa pontevasti kansallisuuslinjaansa jatkamalla:” ...Tämä
käsityskanta waatii jyrkästi, että kaikki kansan elämälle
wieraat, mieliwaltaisesti luodut olot, miten historiallisia ne
ikäänsä nähden lienevätkin, owat poistettawat, jos ne waan,
kuten meidän epäkansallinen wirkamiehistömme, owat wähimmässäkään
määrässä kansan eduille wastaisia”.
Samaan aikaan käytiin keskustelua
painovapauslaista ja valmistauduttiin tuleviin eduskuntavaaleihin,
jotka pidettiin sitten 15. ja 16. maaliskuuta 1907. Asiaan liittyen
kaikki keskuslautakuntien puheenjohtajat kutsuttiin koolle Helsinkiin
tammikuun kahdeksanneksi päiväksi .
Nykypäivinä vuoden vaihtumiseen
liittyvät ilotulitteet eli kaikenlaiset räjähteet. Vuoden 1906
lopussa kenraalikuvernööri toi julki ehdotuksen ilman asianomaisia
lupia räjähteitä valmistaneiden tai säilyttäneiden
rankaisemisesta aiempaa ankarammin. Toki kyseessä olivat aivan muut
tausta-ajatukset kuin nykyiset turvallisuustekijät. Pommeista
puheenollen niitä oli liikkeellä Suomen rautatieasemalla
[ilmeisesti Pietarissa], sillä edelleen 31.12. 1906 Hämeen Sanomat
tietää kertoa, että asemalla oli vangittu kaksi lintukoria
vastaanottamassa ollutta nuorta miestä. Oli saatu sattumalta tietää,
että kyseisiin lintuihin oli ahdettu pieniä pommeja, yhteensä 40
kappaletta. Tapaukseen liittyi vielä nuori tuntematon naishenkilö,
joka kuitenkin ehti paeta.
Vuoden vaihduttua tekijäihminen voisi vaikka ilmoittautua navetta ja karjanhoitokilpailuun. Ilmoitus löytyy Hämeen Sanomista 31.12.1906. Aikaa tuoda innokkuutensa julki on parisen viikkoa. /http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/ binding/631118 |
Vuoden 1906 lähestyessä loppuaan oli
Hämeenlinnassa toki muistettu myös järjestää
musiikkitilaisuuksia, joista Hämeen Sanomat kertoo edellisenä
torstaina pidetystä ”helppotajuisesta konsertista”, joka oli
kerännyt runsaasti yleisöä, jota ohjelmisto miellytti.
Kapellimestari Artur Lindforssia erityisesti muistettiin kehua.
Pianisti Aleksis Wennerberg oli osoittautunut taitavaksi.
Soittokunta kuulemma suoriutui ohjelmistosta erästä tilapäistä
kommellusta lukuunottamatta erinomaisesti. Uudet torvet ansaitsivat
myös suitsutusta. Järjestelyistä oli vastannut taidolla
pormestarinrouva Laura Sundel.
Uudenvuodenpäiväksi 1907 oli luvassa
myös poliitista ohjelmaa, sillä Wanajan Suomalainen Seura ilmoitti
järjestävänsä mainittuna päivänä kello 3 iltapäivällä
Kirkonkulman koululla esitelmätilaisuuden suomalaisen puolueen
ohjelmasta ynnä johtokunnan vaalit.
Hämeen läänin Kosken Osuusmeijeri
ilmoittaa haettavaksi kiertävän karjakon toimen, joka alkaa heti ja
päättyy 1. marraskuuta 1907. Hevosmiehille on tarjolla halkojen ajoa
Rengon Jokiniemen metsästä Turengin asemalle. Toisena joulupäivänä
on kadotettu rekiwiltti Leppäkosken tienoille. Noinkohan on löytynyt?
Kolmas paikkakunnalla ilmestynyt
sanomalehti, sosiaalidemokraattien Hämeen Voima, on jäänyt
toistaiseksi huomiotta. Tällä kertaa puute korjataan tutkimalla sen
numeroa, joka on päivätty 31.12.1908. Äkkiseltään etusivulta
löytyvät samanlaiset viralliset ilmoitukset kuin edellisistäkin
esimerkkeinä olleista sanomalehdistä. Niiden vieressä julistavat
”voittoisata vuoden vierintää taistelutovereille” ilmoituksen
laatineet tahot.
Vuoden vaihtumista muutoksen aikana
ilmentää myös Hämeen Voima tuomalla julki lähiseudun torppareiden
surkeata asemaa otsikolla ”Koko Häme aijotaan puhdistaa
torppareista”. Lehti viittaa Hämettäreen, joka on saanut
tietää, että Wikbergin kartanon torpparit Tammelasta on
irtisanottu muuttamaan maaliskuun 14. päivänä 1910 tilan
palstoituksen vuoksi. Tilanomistaja Tawela Lempäälästä on sanonut
Maarian päivästä [2.7.] alkaen irti kaikki noin 20 torppariaan.
Myös Hauholla on maanvilhelijä Räwäsmäki irtisanonut kaikki
alustalaisensa, torpparit ja mäkitupalaiset paitsi yhden, jonka
Hämeen Voima toteaa hännystelevän nuorsuomalaisia. Muutoksia on
siis vuodenvaihde tuonut maaseudullekin.
Jonkun tukkeja ne ovat olleet veteenkin
jääneet. Sen ovat saaneet havaita ne 30-40 henkilöä, joille
Walkeakosken tukkiyhtiöt ovat antaneet haasteen uppotukkien
nostamisesta.
Kulunutta vuotta 1908 Hämeen Voima
kuvaa linjansa mukaan:” Nyt loppumassa olewa wuosi on kulunut
pääasiallisesti sekä rajantakaisen että kotimaisen porwariston
taantumuspyrkimysten merkeissä. Wenäläinen taantumus on yhä
himokkaampana kääntänyt katseensa maahamme. Jo wiime wuoden
lopulla nimitettiin tännekenraalikuvernööri Gerardin apulaiseksi
entinen bobrikoffilaismies Seyn. Mutta sekään ei riittänyt.
Helmikuussa sai kenraalikuwernööri eron ja hänen sijaansa
nimitettiin tunnettu Itämerenmaakuntien rauhottaja Böckmann.
Nimitykset tapahtuiwat jo muodollisestikin lainwastaisessa
järjestyksessä, ja niiden asiallinen tarkotus oli ilmeinen...”.
Lehti kiinnittää niinikään huomiota suomisyöjien toiminnan
kiihtymiseen Venäjällä sekä Venäjän valtakunnanduuman
keskuudessa käydystä keskustelusta koskien Suomen asiain johdosta
tehtyjä välikysymyksiä.
Vuoden päättyessä on herännyt
maassa myös kysymys Suomen santarmihallituksen
ylläpitokustannuksista. Marraskuun 29. päivänä 1906 on kuulemma
annettu määräys Suomen valtion vapauttamisesta maksamasta
kyseisen laitoksen ylläpitoa. Senaatin tiedusteluun määräyksen
voimassaolosta on korkeimmassa paikassa ”selitetty” sen tulleen
voimaan silloin kun tuo määräys on annettu.
Viinanpolttimo Wiralassa on saanut
toimiluvan vuodelle 1909 400,000 litraa varten. Kaksoisraide Jokelan
ja Hyvinkään välillä on määrätty avattavaksi yleiselle
liikenteelle tammikuun 1. päivästä alkaen.
Vuoden vaihtuessa on toki oikaistava kiusallisia väärinkäsityksiä. Vuonna 1903 on kaupungissa ilmeisesti kohis- tu liikuntapaikkojen ylläpidosta. August Heinonen tahtoo Hämettäressä 31.12.1903 tuoda julki syyttömyytensä kiistakirjoitukseen, jolla on vastus- tettu kaupungin luistinradan valaise- mista. http://digi.lib.helsinki.fi/ sanomalehti/binding/629968 |
Hämeen Voima nostaa esille ne
kirjoitukset, joita Suomen juutalaiskysymyksestä on esiintynyt
ulkomaisissa lehdissä. Mainitut jutut eivät kuulemma ole olleet
mairittelevia suomalaisviranomaisten kannalta. Aivan noina viime
aikoina on kuulemma tapahtunut juutalaishäätöjä.
Englantilaislehdet ovat ihmetelleet, kuinka niin kovin sympatiaa
nauttineessa Suomessa on tuollaista tapahtunut.
Nimimerkki Wapaus Turengista kyselee
muun muassa:” Hei pojat! Mihin olette aikoneet Uudenwuoden päiwänä
mennä wuoden alkuriemua ottamaan, jotia saisitten koko wuodeksi
itsellenne riemutuulta. Jos etten tiedä, niin minä sanon. Yhdistys
pitää iltaman Turengin W.P.K:n talolla Uutena wuonna, ja sinne sitä
mennään...”. Ohjelmana on kuulemma Minna Canthin ”Murtowarkaus”
ym. Saliin on kuulemma maalattu uusi perämaisema, jota väkeä
kutsutaan katsomaan.
Sitähän joulukuun viimeinen on
näyttänyt kautta aikain olleen, tilinpäätöstä menneestä ja
arvuuttelua tulevasta. Kerran vuodessa me suomme itsellemme tovin
eritellä tapahtumia ja tulkita enteitä. Joku silmäilee taakseen ja
toinen pälyilee pelolla eteensä. Joulun ja vuodenvaihteen aika on
yleensäkin ollut jonkin verran mystistä aikaa, vaikka se onkin vain
yksi päivä lukemattomien muiden ketjussa. Ehkä me kuitenkin
kaikessa kyynisyydessämme pohjimmiltamme tarvitsemme selkeitä
ajanjaksojen rajakohtia.
31. joulukuuta syntyneitä:
1378 Calixtus III, paavi (1455-1458)
1491 Jacques Cartier, ranskalainen
tutkimusmatkailija
1738 Charles Cornwallis, englantilainen
kenraali; mm. englantilaisten joukkojen komentajana
Yhdysvaltain vapaussodassa
1763 Pierre-Charles Villeneuve,
ranskalainen amiraali; johti ranskalais-espanjalaista laivastoa
Trafalgarin meritaistelussa brittiläistä Nelsonia vastaan
1869 Henri Matisse, ranskalainen
taidemaalari
1908 Simon Wiesenthal, keskitysleiriltä
selvinnyt itävaltalainen arkkitehti, natsien metsästäjä
1928 Veijo Meri, suomalainen kirjailija
1932 Kari Kairamo, suomalainen
vuorineuvos
31. joulukuuta tapahtunutta:
406, vandaalien, alaanien, ja sveebien
Reinin ylitys; Gallian valtaus alkoi
1600, Englannin Itä-Intian
kauppakomppania perustettiin
1695, Vilhelm II sääti ikkunaveron
Englannissa
1857, Kuningatar viktoria valitsi
Kanadan pääkaupungiksi Ottawan
1879, Thomas Edison esitteli
hehkulamppua ensimmäistä kertaa julkisesti
1949, Suomen kansanhuoltoministeriö
lakkautettiin
1953, Sotakorvausteollisuuden
valtuuskunta lopetti toimintansa; valtuuskunta toimi pitempään: se
järjesteli muutamia korvausasioita valtion ja tavarantoimittajien
välillä vuoteen 1967 saakka
1999, Boris Jeltsin erosi Venäjän
presidentin virasta. Vladimir Putinista tuli hänen seuraajansa
2009, Ampumavälikohtaus kauppakeskus
Sellossa, Espoossa
Uudenvuoden ilotulitusta Oulussa vuonna 2009. Kuva Wikimedia Commons |
LÄHTEET:
Hämetär 31.12.1903
Hämeen Sanomat 31.12.1906
Hämeen Voima 31.12.1908
Venäjän-Japanin sota 1904-1905
Vuoden 1905 suurlakko
Eduskuntavaalit 1907
Kojon kartano; Wiksberg
31. joulukuuta