Junaonnettomuus Hämeenlinnan asemalla, tavarajuna väärälle raiteelle
Kun tulee puheeksi
rautatieonnettomuudet Hämeenlinnan ympäristössä, nousevat
Kuurilan vuoden 1957 murheelliset tapahtumat luonnollisesti esille omassa
luokassaan. Silti aivan Hämeenlinnan rautatieasemalla tapahtui 50
vuotta sitten onnettomuus, jossa oli ainekset aivan kuinka suureen
katastrofiin tahansa.
Torstaiaamuna 1.
joulukuuta klo 3.44 vuonna 1966 aiheutti väärin asetettu vaihde
kahden tavarajunan yhteentörmäyksen Hämeenlinnan ratapihalla.
Toisen junan kuljettaja sai surmansa ja kaksi kuljettajien
apulaisina ollutta miestä loukkaantui. Veturien lisäksi 16
tavaravaunua vaurioitui 8 silpoutuessa täysin.
Surmansa saanut
helsinkiläinen veturinkuljettaja kiilautui pahoin ohjaamoon ja hänet
oli irroitettava hitsausvälinein. Uhri oli elossa vielä
irroitettaessa kuollen matkalla sairaalaan. Hänen kanssaan samassa
veturissa ollut apulainen selvisi aivotärähdyksellä ja
hetkellisellä tajuttomuudella. Toisen junan veturista miehet
ennättivät juuri ennen törmäystä hypätä ulos. Heistä toinen
loukkasi jalkansa.
Oulusta Helsinkiin
aikataulunsa mukaan matkalla ollut 28 vaunun juna päätyi
vasten ratapihalla seissyttä Riihimäeltä Tampereelle matkalla ollutta
tavarajunaa noin 70 kilometrin tuntinopeudella. Niin opastinvalo kuin
junanlähettäjä olivat osoittaneet esteetöntä kulkua.
Törmäyksessä liikkeellä ollen junan vaunuista 8 suistui
kiskoilta. Seisseen junan vaunuista vaurioitui kahdeksan, joista
kolme pahoin.
Sanomattakin on selvä,
että jälki asemalla on ollut hirvittävää. Ambulanssit, lääkäri
ja palokunta toimivat tilanteessa, jossa pelättiin dieselveturista
vuotaneen polttoaineen syttyvän. Riihimäeltä hälytetty
korjausjuna alkoi aamupäivän aikana raivaustöihin. Tapahtumia
ryhtyi selvittämään erityinen tutkijalautakunta, jota johti
Valtionrautateitten edustajana liikennetarkastaja Niilo Aarnio.
Luonnollisesti sanomalehden ilmestyessä 2. joulukuuta tutkimukset
olivat vielä kesken.
Hämeenlinnan
rautatieasemaa varten oli jo hankittu automaattiset vaihteiden
siirtolaitteet, mutta niitä ei vielä tuolloin ollut asennettu
paikoilleen. Nykyään kaupungissamme moottoritien taukoamaton hurina
ja säännöllisesti toistuivat kiskoliikenteen äänet muistuttavat
siitä liikenteen määrästä, joka halkaisee aivan
kaupunkikeskustan. Onnettomuusvaara on alati läsnä aivan kaupungin
sydämessä. Joulukuun ensimmäisenä 1966 uhasta tuli todellisuutta
ja aivan toisenlaisilla liikennemäärillä kuin nykyään.
* * *
Lähde:
Hämeen Sanomat 2. joulukuuta 1966
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti