Kirjavaraston aarteita 6
Epookkielokuvista tai kirjallisuudesta olemme saattaneet muodostaa kuvan
kultaisen, vanhan ajan leppoisista juhlapäivistä, jolloin herrasväki -
miehet silinterihatuissaan ja rouvat muhkeine tuettuine hameineen –
käyskentelee puistikossa ja taustalta kantautuvat soittajien vaskiset
sävelet.
”Tuli palaa kivien
koloissa rautatiesillan vastapäisessä niemessä, keilapallot
paukkuvat. Kokkolautalle, keskelle järveä on pystytetty neljä
tervatynnyriä, viides niiden harjalle, ympärillä risuja ja
katajapensaita. Rannalla kuhisee kansaa, puiston tomuista mäkeä
pitkin nousee ja ratisee ajurin rattaita. Näen kaupunkilaisherroja,
Parolan ratsastavia leiriupseereita, joiden hevosia minä joskus
taluttelin saadakseni säästöön pikkurahoja. Hienoja herroja ja
vallasrouvia istuu Puiston verannalla, pylväitten välissä loistaa
monivärisiä paperilyhtyjä, terassilla soittaa rykmentin
soittokunta.”
Y. S. Koskimies kirjoittaa Hämeenlinnan historiassaan kaupungin teatteri- ja
musiikkielämän vilkkaudesta 1800-luvun loppupuoliskolla 1800- ja 1900-lukujen
vaihteessa Hämeenlinnan musiikkielämä eli ilmeisesti tietynlaista
kulta-aikaansa. Koti- ja ulkomaiset taiteilijat antoivat runsaasti konsertteja
suhteessa kaupungin kokoon. Konsertteja saattoi olla kaksi tai useampi samana
iltana. Koskimies kirjoittaa, että Hämeenlinnan musiikkielämässä vaikutti
omalla merkittävällä panoksellaan Hämeen pataljoonan soittokunta kyvykkäine
johtajineen. Suomalaisen sotaväen tullessa lakkautetuksi 1901 monien
soittajien auttamiseksi perustettiin 1902 Hämeenlinnan Torvisoittokunta, joka
etevän viulutaiteilija Artur Lindforsin ja etenkin kapellimestari Hans
Aufrichtigin johdolla esiintyi menestyksellisesti eri puolilla Suomea ja jopa
Ruotsissa. Böömiläislähtöinen musiikkimies teki ilmeisen mittavan musiikkiuran asetuttuaan Suomeen. Olenpa ollut huomaavinani, että hän oli aikanaan jopa kuuluisan Algot Niskan ensimmäinen appiukko. Kyseinen pirtukuningas puolestaan oli itse asiassa lähtöisin sangen musikaalisesta perheestä, joten tuollainenkaan kytkös ei ole niin ihmeellinen kuin voisi aluksi olettaa.
 |
Kapellimestari Hans
Aufrictig oli ilmeisesti vahva
vaikuttaja aikansa
vaasalaisessa musiikkielämässä.
Hänen ja aikalaisten
toiminnasta voimme lukea mm.
Otto Anderssonin
teoksesta Finlandssvenska
musikfester under 50 år
vuodelta 1947, osoite löytyy
|
Tammerfors Nyheter
kirjoitti 17. syyskuuta 1902:
”Hämeenlinnan
pataljoonan soittokunta on uuden kapellimestarinsa Hans Aufrichtigin
johdolla eilen esiintynyt ensimmäistä kertaa seurahuoneen
salissa. Herra Aufrichtig on kuten tunnettua toiminut aiemmin Vaasan
pataljoonan kapellimestarina, jonka soittokunnalla on hänen hienon
musiikillisen makunsa alaisuudessa on ollut erittäin hyvä maine.
Hämeenlinnalaisia
tervehti ensimmäisessa konsertissaan lukuisa yleisö, joka
mielenkiinnolla kuunteli hyvin kurinalaista puhallinorkesterin
esitystä.”
 |
Hämeenlinnan
torviorkesterin kiertueesta oli
maininta myös
ruotsalaisessa musiikkilehdessä
Svensk musiktidning
vuonna 1903.
|
”
Vapaakonsertteja on viikon päivät antanut täkäläisen seurahuoneen salissa
Hämeenlinnan torviorkesteri varsin runsaslukuiselle ja kiitolliselle
yleisölle. Eilen oli viimeinen konsertti tähän jaksoon. Soittokuntaa johtaa
kapellimestari Hans Aufrichtig, joka vasta muutamia päiviä ennen
soittokunnan tänne tuloa ryhtyi sitä johtamaan. Sitä ennen oli hän Vaasan
pataljoonan soittajiston johtaja. Hra A. On Tampereella soittajineen
tarjonnut todella arvokasta musiikkia varsin tyydyttävällä jopa
kiitettävälläkin tavalla. Hänen ohjelmistonsa on ollut kauttaaltaan
arvokasta ja vaihtelevaa ja luontaisella ymmärryksellä valittua musiikkia,
joka aina tekee vaikutuksensa. Sinä lyhyenä aikana, jonka hra A. on nykyisiä
soittajiaan johtanut, on hän saanut yhteissoinnun tunnustettavan
täyteläiseksi vaikka hän luonnollisesti ei vielä ole ennättänyt omaa
leimaansa erikoisemmin esityksiin painaa. Soittokunnassa on useita sangen
pitkälle alallaan kehittyneitä soolo-osan esittäjiä, joiden säveleitä on
todellinen nautinto kuulla. Näillä on kaikilla tunnustimena pehmeä ja
kantava ääni soitikossa ja huomattava varmuus tekniikassa sekä äänen
puhtauteen että muodostamiseen nähden. Toivottava olisi, että Hämeenlinnan
torviorkesteri toistekin kaupungissamme poikkeaisi.”
 |
| Sibeliuksen "Elegie" puhaltimille sovitettuna, Griegin "Solweigin laulu" jne. Hämeen Sanomat kirjoitti 29.10.1902 Hämeenlinnan torviorkesterin teatteriravintolassa pitä- mästä konsertista. Tässä hiukan esimerkkejä soittokunnan ohjelmistosta. Tuolla kertaa orkesteri esitti hiukan lähteestä riippuen joko kuusi tai seitsemän uutta ohjelma- numeroa. Yleisöä nimenomaisesti kehotetaan tarttumaan tilaisuuteen ja nauttimaan esiintyjien konserteista. |
Loistavasti taipaleensa aloittaneen Hämeenlinnan Torvisoittokunnan kohtalona
oli hajota rahallisten vaikeuksien vuoksi jo seuraavana vuonna, joten
varsinaisesta tähdenlennosta voitaneen puhua. Voimme
vain arvailla, miten monta musikaalista tähtihetkeä Torviorkesterikin olisi
saattanut kaupungissamme ja muuallakin tarjota, mikäli sen perusta olisi ollut
kannattavammalla pohjalla.
* * *
Aihepiiriin liittyen lienee syytä laittaa tähän vielä Doriasta löytynyt Ruotsin Kuninkaallisen Götan henkivartiokaartin vuonna 1903 taltioitu Porilaisten marssi. Saatetietojen mukaan kyseessä EIVÄT siis ole hämeenlinnalaiset, mutta samana vuonna siis myös täkäläinen soittokunta kiersi naapurimaatamme. Tiedä vaikka asioilla olisi jokin keskinäinen yhteys?
Kungliga Göta Livgardes Musikkår, 1903
>> Björneborgarnas marsch <<
Sävelmän alkuperä epäselvä.
Myös Gramophone G.C.-80002.
Äänitetty: [maaliskuu 1903, Tukholma].
Myös Gramophone G.C.-80002.
Äänitetty: [maaliskuu 1903, Tukholma].
[https://www.doria.fi/handle/10024/66596]
* * *
Lähteet:
Larin-Kyöstin
Hämeenlinna. Toim. Reima T. Luoto
Reccensioner öfver Tavastehus Hornorkesters
konserter under hösten 1902
Y.S. Koskimies.
Hämeenlinnan kaupunginhistoria 1875-1944
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti