torstai 21. elokuuta 2014

Kun aurinko pimeni ja viinikaupat sulkeutuivat

Suomessa nähtiin auringonpimennys 21.8.1914. Pimennys alkoi Helsingissä kello 12.53 ja päättyi 15.10. Pimennys oli täydellinen Rauma-Hanko -linjan länsipuolella. Tarkkailemisen vaarat tiedettiin hyvin ja niistä varoitettiin lehdissä etukäteen, koska "ihmiset sadoittain ovat pilanneet näkönsä katselemalla luonnonilmiötä ilman minkäänlaista suojaa silmilleen". Siksi silmälääkäriyhdistys pyysi lehdistöä levittämään asiaankuuluvia varoituksia. Muistutettiin tavallisten tummien tai värillisten silmälasien riittämättömyydestä. Liian vähän noetut lasit, pullolasit yms eivät nekään antaneet tarvittavaa suojaa. Vaarallista oli myös katsella pimennystä pienen paperiin tehdyn reiän tai olkihattunsa reikien läpi. Sormet oli suojakeinona myös syytä visusti unohtaa. Peili ja heijastava vedenpinta todettiin niin ikään vaarallisiksi.

Joka tapauksessa väki odotti kasvavalla mielenkiinnolla tulevaa luonnonnäytöstä.

* * *

Lokakuun kymmenentenä kerrottiin kaiken lisäksi, että taivaalla oli nähtävillä Otavan alla pyrstötähti! Ennemerkit olivat siis esillä suuren sodan jo sytyttyä. Luolajassa Suvikkaan kartanon mailla saatiin harvinaisen kookkaita perunoita, joista eräskin painoi peräti 550 grammaa. Ikään kuin olisi ennen sodan pahimpia pula-aikoja tarjoiltu odottamatonta yltäkylläisyyttä...

* * *

Merkillisesti puuhasi myös kana Jokioisten Niemen kylässä tekemällä pesän entiseen variksen tai harakan pesään kahdeksan metrin korkeuteen, minne hyppeli oksalta toiselle. Muniakin sinne siunaantui, joten linnun omistaja joutui kapuamaan perässä puuhun. Aikansa touhua jatkui, kunnes kana kyllästyi pesäpaikkaansa.

* * *




22.8. annettiin tiedoksi, että läänin kuvernööri oli 11.8. kaupungin valtuusmiesten anomuksesta määrännyt hämeenlinnalaiset olutmyymälät suljettaviksi sunnuntain ja pyhäpäivien aattoina klo 12.Asialla ei kuitenkaan ollut tuolloin suurta merkitystä, sillä oluen ja portterin vähittäismyynti oli jo ehditty toistaiseksi täysin kieltää.

Syyskuussa maan väkijuomaliikkeille myönnettiin oikeus sotatilankin aikana myydä rypäleviinejä vähintää 2 mk/pullo. Hämeenlinnan Wäkijuoma-, Wähittäismyynti- ja Anniskelu oy:n johtokunta päätti kuitenkin pitää viinikaupan toistaiseksi suljettuna. Tampereen Wähittäismyynti- ja anniskeluyhtiö johtokunta päätti syyskuun lopulla sulkea viinikauppansa, jotka olivat ehtineet muutaman päivän olla avoinna. Ostotilaisuutta oli kuulemma käytetty väärin.

10.10. kerrottiin Pietarissa pidetystä konferenssista, jonka aiheena oli väkijuomain kielto Suomessa. Liikkui epäselviä huhuja, oliko tavoitteena kaikkien väkijuomien täyskielto. Kyseessä oli ilmeisti aie sallia panimoiden myydä koreittain olutta ostolupatodistuksia vastaan. Anniskelupuolella pyrkimyksenä oli edelleenkin sallia ainoastaan ensiluokan ravintoloiden tarjota ruoan yhteydessä väkijuomia ja olutta. Joka tapauksessa raittiusihmiset olivat alkaneet saada tuntuvaa jalansijaa päätöksenteossa.

Pietarista sähkötettiin 25. lokakuuta, että edellä mainittu rajoitus anniskeluun Suomessa oli hyväksytty. Myynti sallittiin vain oluen ja portterin suhteen olutpanimoista vähintään 24 pullon erissä. Denaturoitua ja puuväkiviinaa sekä pulituurin [puusepänlakan] myynti sallittiin ainoastaan poliisin antamalla luvalla. Lopulta 18.11. hallitsija vahvisti senaatin esityksen alkoholipitoisten aineiden kaupan rajoittamisesta Suomessa sotatilan ajaksi.

* * *

Kirstulan kartanon omistaja paroni [Gustaf] Standertskjöld[-Nordenstam] sai kiitosta kuvernööriltä luovutettuaan maksuttomasti omistamansa Hatunniemen huvilan sairaalaksi haavoittuneille. Hiukan myöhemmin myös kauppias A. Gust. Skogster tarjosi vastikään Keinusaarelle rakennuttamansa talon sairaalaksi sodassa haavoittuneita varten. Rakennuksessa oli kaksitoista huonetta ja tilaa kahdeksalletoista sairaalle. Talo oli määrä luovuttaa täysin valmiina ja varusteltuna ja olla viimeisteltynä vielä elokuun kuluessa. Sen oli tarkoitus olla Punaisen Ristin käytössä koko sodan ajan.

Syyskuun alussa kartanonomistaja Otto Lönnholtz luovutti Katumajärven rannalta Godthem-nimisen huvilansa sairaalaksi sodassa haavoittuneita sotilaita varten varustaen tarvittavat vuoteet vaatteineen, huonekalut, valon, lämmön, maitoa 100 litraa päivässä sekä rahallista avustusta.

Syyskuun alussa perustettiin myös Punaisen Ristin haaraosasto Hämeenlinnaan.

Paitatehdas Oy Tilhi lahjoitti täkäläisiin sotilassairaaloihin 40 yöpaitaa.

Hämeenlinnan Telefooniyhtiö päätti järjestää sotilassairaaloihin ilmaiset puhelimet sodan ajaksi.



* * *

Lähteet:


Hämetär 20.8. - 21.11.1914

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti