Sodan syttyessä

1.8.1914. Ei ollut ihmisillä aavistusta, kuinka mullistavat voimat oli päästetty valloilleen. Eivät sitä toki tienneet asukkaat Hämeenlinnassakaan. Joka tapauksessa tämä päivämäärä pistää väistämättä pohtimaan niin sanotusti syntyjä syviä.

Sota on alkanut!

Sodan voi otaksua alkaneen täältä katsoen kaukaisena Itävalta-Unkarin julistettua 28.7. sodan Serbialle. Balkan oli ollut levottomuuden pesäke jo vuosikausia. Itse asiassa suuri sota oli ollut vähällä syttyä jo kolmisen vuotta aiemmin. Vuonna 1911 Italia kävi Libyassa sotaa Turkkia vastaan, ja liikehdintää oli myös Balkanin rajoilla. Hämettäressä julkaistiin säännöllisesti piirroskaavioita laivastojen vahvuuksista ja välitettiin tietoja taisteluista. Lähes samaan aikaan kun Italia ja Turkki solmivat lopulta rauhan lokakuussa 1912 Bulgaria, Serbia, Kreikka ja Montenegro hyökkäsivät Turkin kimppuun. Niin sanotun ensimmäisen Balkanin sodan (1912-1913) seurauksena Turkki joutui luopumaan lähes kaikista Euroopan puoleisista alueistaan. Balkanin valtiot joutuivat kuitenkin keskinäisiin riitoihin, ja Turkki sai vallattua Adrianapolin takaisin. Samalla Bulgaria oli menettänyt vuonna 1913 alueita Serbialle.

Ohjeitten jakamisessa ei aikailtu.

Niinpä olettaa sopisi, ettei arkkiherttuan murhan jälkeistä liikehdintää aluksi täällä kaukana sisämaassa seurattu laajoissa piireissä suoranaisena uhkana täkäläisille oloille. Oltiinhan sitä paitsi osa suurta venäläistä imperiumia, jossa toki ei viimeisimpinä aikoina sinänsä ollut aina kovin hilpeätä asustella. Paikallisen sanomalehden sivuilta lukijat olivat kyllä edellisten viikkojen aikana saaneet lukea jännityksen kiristymisestä Euroopassa. 16.8. oli ilmoitettu Italian kutsuneet 120 000 reserviläistä palvelukseen uhkaavaan rautatielakkoon vedoten. Heinäkuun 28. päivänä saatiin tietää määräyksestä, jolla rautatieviranomaiset velvoitettiin varaamaan toistatuhatta vaunua ”erinäisiä tarkoituksia varten". Tukholmasta viestitettiin, että Ranskan presidentti peruutti Kööpenhaminan vierailunsa palatakseen kotimaahansa. Kotkassa lastia ottamassa tai purkamassa olevia saksalaisia höyrylaivoja oli käsketty purjehtia heti sodanjulistuksen jälkeen Ruotsiin. Jäisikö Englanti puolueettomaksi?

Kaikesta huolimatta varsinainen sodanjulistus ei vallannut paikallisessa sanomalehdessä puoltakaan etusivua, vaan hävisi 1. elokuuta kooltaan Tampereen saippuatehtaan mainokselle. Sodanjulistuksen varjolla kehotettiin tilaamaan sanomalehti. Sodan on täytynyt vaikuttaa joltain niin kovin kaukaiselta.

Joka tapauksessa viranomaiset eivät aikailleet julkistaa ohjeita ja määräyksiä liittyen sotatilaan. Samassa lehdessä puhuttiin sekä sotatilan julistamisesta osaan että koko maahan. Sotatilaan julistetuilla paikkakunnilla armeijan päälliköllä oli oikeus muun muassa kieltää poistumasta oleskelupaikaltaan niitä henkilöitä, jotka tietojensa, ammattinsa tai toimensa vuoksi voitiin kutsua sotatarkoituksia edistäviin tehtäviin. Lisäksi aikakauslehtien lakkauttaminen koko sota-ajaksi tuli mahdolliseksi. Kokoontumisvapauteen puututtiin. Oppilaitoksia suljettiin, alempia virkamiehiä saatettiin erottaa viroistaan sotatilan ajaksi, yms.

Ruotsi kutsui asevelvollisia miehiään Suomesta. Naantalissa olleet venäläiset kylpylävieraat saivat omaisiltaan sähkeitse kutsun lähteä viipymättä kotimatkalle. Hangon kylpylästä tulossa olleet venäläiset ruuhkauttivat Hyvinkään aseman. Tornio ja Haaparanta olivat suurina matkustajaleireinä. Liikkeellä oli  kuulemma runsaasti myös ruhtinaita ja kreivejä yms. Junamatka Torniosta Helsinkiin kesti eräänkin kerran 41 tuntia junan seistessä Seinäjoella 6 tuntia ja Riihimäellä 3 tuntia. Voi vain koettaa kuvitella niitä synkkämielisin ihmisin lastattuja junia, jotka kolistelivat noina päivinä Hämeenlinnan ohitse. Majakat Helsingin ja Hangon välillä sammutettiin. Muutenkin säädettiin tiukkoja purjehdusmääräyksiä ja -kieltoja. Helsingin sairaalojen katoille määrättiin punaisen ristin lippu. Viipurissa talojen ikkunat oli pimennystä varten varustettava luukuin. 

Elämä vailla kahvia ja vehnäleipää?

Jo 4.8.1914 todettiin Hämettäressä, että kaupungin kauppiaat olivat sotatilan vuoksi korottaneet hintoja kaikille tavaroille. Sokerin, jauhojen, ryynien ym. hinnat ovat nousseet noin 50 prosenttia. Sodan ensimmäisellä viikolla paikallisia kauppiaita moitittiin kovasti elintarvikkeiden suurista hinnankorotuksista. Hamstrausta esiintyi eri puolilla maata. ”Pankkikauhu” osoitti muutaman päivän jälkeen laantumisen merkkejä. Yleinen paniikki oli vallinnut yleisön keskuudessa tavarajunien liikenteen seisahtuessa sodan ensi päiviksi. Sanomalehdessä arvosteltiin ihmisiä, jotka olivat ”antaneet itsensä kiihoittua ihan järjettömään kauhuun niinä päivinä, jolloin tavarajunia ei lainkaan ollut liikkeellä.” Lehden mukaan etenkin varakkaammat piirit ansaitsivat ankarimmat moitteet tahtoessaan ahtaa hinnalla millä hyvänsä aittansa ja varastopaikkansa täyteen kaikkia niitä tavaroita, joita he olivat jokapäiväisen elämänsä mukavuudeksi olivat tottuneet käyttämään.

Toisella viikolla jatkui maailmantilaneen kuristavuuden pohdinta entistä selvemmin. ”Eräät , etupäässä tahi yksinomaan kotimaisia markkinoita varten työskentelevät tehtaamme ovat viime päivien tapahtumain johdosta alkaneet osottaa mielestämme aiheetonta hermostumista ja hätäilyä. Tehtaiden taholta on näet otettu täytäntöön sellainen menettely, ettei tavaroita myydä ensinkään luotolla, vaan käteismaksulla”, kirjoitti Hämetär 13.8.1914.

Sota-aika oli siis asettunut jo taloksi.

Lähteet:

Wikipedia:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ensimm%C3%A4inen_maailmansota

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ensimm%C3%A4inen_Balkanin_sota

Grimberg. Kansojen historia osa 20. 1984

Hämetär, vuoden 1911 vuosikerta

Hämetär 28.7., 4.8. , 8.8. , 13.8.1914