Vuodentulo kesäkuussa 1914

Maisemaa Someron ja Koski Tl:n väliltä. Kuvattu elokuun 

alussa 2005.

Kuluva kesä on ollut jo viikkotolkulla perin kurja kylmyydessään ja sateisuudessaan. Raesateiden ja kylmien tuulten pieksämille tantereille ei ole juuri tehnyt mieli lähteä retkeilemään. Siksi on tullut mieleen pohtia, kuinka merkillisiä nämä ilmat ovatkaan lopulta olleet. Muistiin- panoistani löytyy joitain mainintoja kesästä sata vuotta sitten.

Hämettäressä ennustettiin 20.6.1914 huonoa marjavuotta, ”sillä yökylmät ovat ehkä tyyten vieneet mustikan sadon”. Viikkoa myöhemmin julkaistussa vuodentulokertomuksessa kesäkuulta 1914 todetaan lämpötilojen olleen toukotöiden kestäessä keskimäärin normaalia ylempänä, vaikka halloja on esiintynyt suhteellisesti taajaan. Sadetta sen sijaa on tullut monin paikoin tavallista runsaammin. Sadeajoiksi kerrotaan etenkin toukokuun päivät 6-9 ja 24-26 ynnä kesäkuun ensimmäinen viikko. Vaikka useilla paikkakunnilla liiat sateet ovat ilmeisesti keskeyttäneet toukotöitä, todetaan touko- ja ruohokasvien kaipaavan etenkin Hämeen, Kuopion ja Oulun lääneissä lisää vettä.

Rukiin oras on pääsääntöisesti talvehtinut hyvin. Joillain paikoin Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen lääneissä on laiho kesäkuun puolestavälistä osaksi lakoontunut. Jakson viime päivinä ruis on alkanut maan eteläosissa heilimöidä [siitepölyn vapautuminen heteistä ].

Vuonna 1914 ohran kylvöön ryhdyttiin toukokuun 15-20 päivinä. Pääosin suostuisista säistä huolimatta paikoin liian sateiset kelit keskeyttivät kylvöt. Orasta on toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa vallinnut kylmyys paikoin harventanut, vaikka myöhempi lämmin aika on parantanut tilannetta. Eräissä Hämeen läänin kunnissa kasvusto on kuitenkin ollut vielä kesäkuun puolivälissä lyhyt, heikko ja harva.

Kaurankylvöön päästiin yleisesti toukokuun ensimmäisellä viikolla, maan eteläosissa osin huhtikuun loppuviikolla. Yleensä ottaen suostuisista ilmoista huolimatta kauraa vaivasivat samat ongelmat kuin ohrakylvöäkin. Kylmien ja tuulisten ilmojen lisäksi on juurimato harventanut orasta joissakin Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen läänin kunnissa.

Perunaa istutettiin toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa. Sen kestoon vaikuttivat sateet. Samaan aikaan perunan kanssa kylvettiin nauris. Nauriin varsin hyvin nousseita taimia ovat maakirput vahingoittaneet paikoin tuntuvasti.

Ruohokasveista apila on jokseenkin yleisesti kestänyt talven. Ruohonkasvu on nurmilla taaja ja lupaava, ainakin hyvänlainen. Luonnonniityt eivät sensijaan Ahvenanmaata lukuun ottamatta yllä samalle tasolle. Sään muutos viime viikkoina on parantanut ruohokasvienkin satotoiveita.

Neljässä eteläisimmässä läänissä karja on saanut olla tyydyttävillä laitumilla, osin hyvänlaatuisilla, mutta muualla ne ovat olleet enimmäkseen keskinkertaisia, paitsi Oulun läänissä, missä heikkoja tai huonolaatuisia.

Tuolta siis maisema näytti maamiehen silmin sata vuotta sitten. Agraarisessa Suomessa sääolosuhteet toki löivät läpi elämän eri tasojen aivan toisella tavalla kuin nykyään, jolloin sateista ja kylmää kesää kommentoidaan etupäässä arvioimalla, onko lomalaisten etelänmatkoja yhä tarjolla. Silti perusasetelma vuodentulon suhteen ei ole tietenkään muuttunut mitenkään. Kyllä alkaa hirvittää talsiminen vettä tirsuvilla tienpientareilla puhumattakaan pellonlaidoista. Seistessäni tällaisena kesänä sateenusvassa aprikoin, kuinka paljon näkymä on muuttunut suhteessa omaan tajuntaamme siitä.

Lähteet:

Hämetär 20.6.1914

Hämetär 27.6.1914