Joenhiisi: Vain yksi päivä

Vuoden 1903 viimeiset tunnit ovat käsillä. Uutisia ja tiedotteita jakoi Hämetär.
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/binding/629968

Päivämäärällä 31.12. on länsimaissa oma erityinen kaikunsa, sillä onhan kyse tietyn ajanjakson päättymisestä. Usein unohtaa, että kyseessä on vain sopimus ajan mittaamisesta. Tämä sopimus on vain yksi monista. Ihmisten ja kulttuurien sekoittuminen on tuonut sellaisia yksilöitä yhteen, jotka elävät eri vaiheessa omassa syklissään. Silti 31. joulukuuta on meillä yhä säilyttänyt oman merkittävyytensä: suurin osa säädöksistä ja ihmistä ohjailevista päätöksistä astuu voimaan juuri tämän päivän päättyessä. Siksi on syytä hiukan tutkailla, mitä vanhat sanomalehdet kertovat mainitusta kalenteripäivästä.


Siivekäs Isä Aika pelaa tiimalasi toisessa kädessään noppaa Fortunan kanssa, joka tukee pelilautaa maapalloa vasten.Mukana myös Cuopido. Tekijä Giovanni Battista Bonacina. 1631-1659 Kuva Wikimedia Commons

31.12.1903 ilmoittaa Hämetär etusivullaan hartaushetkestä kirkossa kello 5 iltapäivällä. Oman osuutensa etusivusta ovat saaneet myös käytännön ilmoitukset: pormestari on tavattavissa raatihuoneessa joka arkipäivä 11-12. Myös pastorin, kirkkoväärtin ynnä postikonttorin palveluksien tarvitsijoita opastetaan.

Toisen sivun artikkelilla muistutetaan, että päättymässä on Hämettären ensimmäinen vuosikerta. Siten siis vuodenvaihde on lehdellekin merkittävä. Alkavan vuoden 1904 kulttuuritarjonnasta on hyvin esillä hämeenlinnasta kotoisin olevan neiti Ida Koranderin 3. tammikuuta raatihuoneen juhlasalissa pidettävä konsertti, jonka ohjelmistossa on muun muassa Wagneria, Sibeliusta ja Merikantoa. Numeroituja 2 markan ja muita 1 markan lippuja on myytävänä edellisenä päivänä Rytkösen kirjakaupasta tai ovelta ennen konserttia. Koulunuoriso myy myös lippuja 50 pennin hintaan.

Kulunutta joulua ei luonnollisesti ollut vielä unohdettu. Hämetär toteaa joulutunnelmaa tuodun niin sairashuoneille, vaivaistaloon kuin kuritushuoneellekin. Vaivaistalolle oli hankittu kuusi. Pastori Appelqvistin puheen jälkeen hoidokeille oli tarjottu teetä ja vankka illallinen. Kolmantena joulupäivänä NNKY oli vielä tarjonnut vehnäs-kahvit.

Ajan tavan mukaan lukija saa Hämettären mukana luettavakseen myös suomennetun tarinan nimeltään Wakoilijan palkka.

Sotahistoriasta kiinnostuneen huomio saattaa kiinnittyä ulkomaanuutisiin. Hämettäressä osataan jo 31.12. 1903 kertoa Japanin tilanneen Kruppilta 100 haupitsia ynnä runsaasti ampumatarvikkeita. Siperian rautatieltä taas kantautui matkustajien kertomuksia, joiden mukaan kulku Port Arthurista Baikal-järvelle keskeytyi tavan takaa, koska sotaväkeä kuljettavia junia piti laskea ohitse. Ankaran pakkasen vuoksi junanvaunuissa oli 40 miehen sijasta 20 miestä sijoitettuina aivan uunien ääreen. Tietojen mukaan Baikal-järven ja Port Arthurin välillä kulki päivittäin vähintään 10 sotilasjunaa. Ennen kuin Japani hyökkäsi 8 helmikuuta 1904 kumpikin osapuoli oli siis ollut jo kuukausia hyvinkin aktiivinen.


Ajan pyörittämä Onnenpyörä. kuolema korjaa hahmon pyörän alla, arvoon katsomatta niin paavin, muut uskonnoliset johtajat kuin muutkin. Taudit kiiruhtavat myös osingoille. 1400-luvun loppu. Kuva Wikimedia Commons. http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/btv1b9058329p/f1.item

Kotimaassa puolestaan todetaan Kansanvalitusseuran Turun haaraosaston päättäneen ryhtyä pontevaan kampanjaan ”arwottoman kirjallisuuden wastustamiseksi”. Vaeltavat kirjain kaupustelijat kuulemma tyrkyttävät maakansalle aivan ala-arvoisia arkkiveisuja ja puupiirroksia ynnä muuta huonoa kirjallisuutta. Turkulaiset ovat ostaneet muutamalla kymmenellä markalla Kansanvalistusseuralta seuran tukuttain julkaisemia kirjasia, lehtisiä ja kuvia annettavaksi etupäässä niiden lukutupien hoitajille, joita osasto on muutenkin avustanut. Materiaalia on määrä jakaa jonkin pennin maksusta tulevaa tiliä vastaan.

Löytyy vuoden 1903 viimeisestä lehdestä toki lupa-asioitakin tulevaa vuotta varten. ”Nääs Sprit fabriksaktiebolag” on saanut oikeuden tulevan 1904 vuoden aikana Janakkalan pitäjän Wiralan kylästä omistamassaan viinapolttimossa polttaa 300,000 litraa normaalipitoista paloviinaa.

Kolme vuotta myöhemmin ilmestyi Hämeen Sanomat 31.12.1906. Jälleen kutsutaan väkeä perinteisiin hartaushetkiin niin attona kuin uudenvuodenpäivänäkin, suomeksi ja ruotsiksi. Ajan suunta näkyy etusivun pitkässä artikkelissa ”Mille perustukselle uusi Suomi on rakennettawa”. Takana olivat vuoden 1905 suurlakkoajan levottomuudet. Lehti kirjoittaa muun muassa:” Häme, samaten kuin muukin Suomi, seisoo nykyään tienhaarassa, wapaana walitsemaan sen tien, mitä kulkea tahtoo. Tätä walinnanwapautta ei Hämeellä ole ollut sitten wuoden 1249, jolloin ruotsalainen walloittaja mursi hämäläisten wastarinnan ja teki lopun Hämeen miehen itsenäisyydestä. Siitä ajasta lähtien aina tähän päiwään asti on hämäläisenkin kodissa hallinnut wieras isäntä, wieraan walloittajan tuoma ruotsalainen wirkamies...”. Lehti linjaa pontevasti kansallisuuslinjaansa jatkamalla:” ...Tämä käsityskanta waatii jyrkästi, että kaikki kansan elämälle wieraat, mieliwaltaisesti luodut olot, miten historiallisia ne ikäänsä nähden lienevätkin, owat poistettawat, jos ne waan, kuten meidän epäkansallinen wirkamiehistömme, owat wähimmässäkään määrässä kansan eduille wastaisia”.

Samaan aikaan käytiin keskustelua painovapauslaista ja valmistauduttiin tuleviin eduskuntavaaleihin, jotka pidettiin sitten 15. ja 16. maaliskuuta 1907. Asiaan liittyen kaikki keskuslautakuntien puheenjohtajat kutsuttiin koolle Helsinkiin tammikuun kahdeksanneksi päiväksi .

Nykypäivinä vuoden vaihtumiseen liittyvät ilotulitteet eli kaikenlaiset räjähteet. Vuoden 1906 lopussa kenraalikuvernööri toi julki ehdotuksen ilman asianomaisia lupia räjähteitä valmistaneiden tai säilyttäneiden rankaisemisesta aiempaa ankarammin. Toki kyseessä olivat aivan muut tausta-ajatukset kuin nykyiset turvallisuustekijät. Pommeista puheenollen niitä oli liikkeellä Suomen rautatieasemalla [ilmeisesti Pietarissa], sillä edelleen 31.12. 1906 Hämeen Sanomat tietää kertoa, että asemalla oli vangittu kaksi lintukoria vastaanottamassa ollutta nuorta miestä. Oli saatu sattumalta tietää, että kyseisiin lintuihin oli ahdettu pieniä pommeja, yhteensä 40 kappaletta. Tapaukseen liittyi vielä nuori tuntematon naishenkilö, joka kuitenkin ehti paeta.

Vuoden vaihduttua tekijäihminen voisi vaikka
ilmoittautua navetta ja karjanhoitokilpailuun.
Ilmoitus löytyy Hämeen Sanomista 31.12.1906.
Aikaa tuoda innokkuutensa julki on parisen
viikkoa.
/http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/
binding/631118

Vuoden 1906 lähestyessä loppuaan oli Hämeenlinnassa toki muistettu myös järjestää musiikkitilaisuuksia, joista Hämeen Sanomat kertoo edellisenä torstaina pidetystä ”helppotajuisesta konsertista”, joka oli kerännyt runsaasti yleisöä, jota ohjelmisto miellytti. Kapellimestari Artur Lindforssia erityisesti muistettiin kehua. Pianisti Aleksis Wennerberg oli osoittautunut taitavaksi. Soittokunta kuulemma suoriutui ohjelmistosta erästä tilapäistä kommellusta lukuunottamatta erinomaisesti. Uudet torvet ansaitsivat myös suitsutusta. Järjestelyistä oli vastannut taidolla pormestarinrouva Laura Sundel.

Uudenvuodenpäiväksi 1907 oli luvassa myös poliitista ohjelmaa, sillä Wanajan Suomalainen Seura ilmoitti järjestävänsä mainittuna päivänä kello 3 iltapäivällä Kirkonkulman koululla esitelmätilaisuuden suomalaisen puolueen ohjelmasta ynnä johtokunnan vaalit.

Hämeen läänin Kosken Osuusmeijeri ilmoittaa haettavaksi kiertävän karjakon toimen, joka alkaa heti ja päättyy 1. marraskuuta 1907. Hevosmiehille on tarjolla halkojen ajoa Rengon Jokiniemen metsästä Turengin asemalle. Toisena joulupäivänä on kadotettu rekiwiltti Leppäkosken tienoille. Noinkohan on löytynyt?

Kolmas paikkakunnalla ilmestynyt sanomalehti, sosiaalidemokraattien Hämeen Voima, on jäänyt toistaiseksi huomiotta. Tällä kertaa puute korjataan tutkimalla sen numeroa, joka on päivätty 31.12.1908. Äkkiseltään etusivulta löytyvät samanlaiset viralliset ilmoitukset kuin edellisistäkin esimerkkeinä olleista sanomalehdistä. Niiden vieressä julistavat ”voittoisata vuoden vierintää taistelutovereille” ilmoituksen laatineet tahot.

Vuoden vaihtumista muutoksen aikana ilmentää myös Hämeen Voima tuomalla julki lähiseudun torppareiden surkeata asemaa otsikolla ”Koko Häme aijotaan puhdistaa torppareista”. Lehti viittaa Hämettäreen, joka on saanut tietää, että Wikbergin kartanon torpparit Tammelasta on irtisanottu muuttamaan maaliskuun 14. päivänä 1910 tilan palstoituksen vuoksi. Tilanomistaja Tawela Lempäälästä on sanonut Maarian päivästä [2.7.] alkaen irti kaikki noin 20 torppariaan. Myös Hauholla on maanvilhelijä Räwäsmäki irtisanonut kaikki alustalaisensa, torpparit ja mäkitupalaiset paitsi yhden, jonka Hämeen Voima toteaa hännystelevän nuorsuomalaisia. Muutoksia on siis vuodenvaihde tuonut maaseudullekin.

Jonkun tukkeja ne ovat olleet veteenkin jääneet. Sen ovat saaneet havaita ne 30-40 henkilöä, joille Walkeakosken tukkiyhtiöt ovat antaneet haasteen uppotukkien nostamisesta.

Kulunutta vuotta 1908 Hämeen Voima kuvaa linjansa mukaan:” Nyt loppumassa olewa wuosi on kulunut pääasiallisesti sekä rajantakaisen että kotimaisen porwariston taantumuspyrkimysten merkeissä. Wenäläinen taantumus on yhä himokkaampana kääntänyt katseensa maahamme. Jo wiime wuoden lopulla nimitettiin tännekenraalikuvernööri Gerardin apulaiseksi entinen bobrikoffilaismies Seyn. Mutta sekään ei riittänyt. Helmikuussa sai kenraalikuwernööri eron ja hänen sijaansa nimitettiin tunnettu Itämerenmaakuntien rauhottaja Böckmann. Nimitykset tapahtuiwat jo muodollisestikin lainwastaisessa järjestyksessä, ja niiden asiallinen tarkotus oli ilmeinen...”. Lehti kiinnittää niinikään huomiota suomisyöjien toiminnan kiihtymiseen Venäjällä sekä Venäjän valtakunnanduuman keskuudessa käydystä keskustelusta koskien Suomen asiain johdosta tehtyjä välikysymyksiä.

Vuoden päättyessä on herännyt maassa myös kysymys Suomen santarmihallituksen ylläpitokustannuksista. Marraskuun 29. päivänä 1906 on kuulemma annettu määräys Suomen valtion vapauttamisesta maksamasta kyseisen laitoksen ylläpitoa. Senaatin tiedusteluun määräyksen voimassaolosta on korkeimmassa paikassa ”selitetty” sen tulleen voimaan silloin kun tuo määräys on annettu.

Viinanpolttimo Wiralassa on saanut toimiluvan vuodelle 1909 400,000 litraa varten. Kaksoisraide Jokelan ja Hyvinkään välillä on määrätty avattavaksi yleiselle liikenteelle tammikuun 1. päivästä alkaen.


Vuoden vaihtuessa on toki oikaistava kiusallisia väärinkäsityksiä. Vuonna 1903 on kaupungissa ilmeisesti kohis- tu liikuntapaikkojen ylläpidosta. August Heinonen tahtoo Hämettäressä 31.12.1903 tuoda julki syyttömyytensä kiistakirjoitukseen, jolla on vastus- tettu kaupungin luistinradan valaise- mista. http://digi.lib.helsinki.fi/ sanomalehti/binding/629968

Hämeen Voima nostaa esille ne kirjoitukset, joita Suomen juutalaiskysymyksestä on esiintynyt ulkomaisissa lehdissä. Mainitut jutut eivät kuulemma ole olleet mairittelevia suomalaisviranomaisten kannalta. Aivan noina viime aikoina on kuulemma tapahtunut juutalaishäätöjä. Englantilaislehdet ovat ihmetelleet, kuinka niin kovin sympatiaa nauttineessa Suomessa on tuollaista tapahtunut.

Nimimerkki Wapaus Turengista kyselee muun muassa:” Hei pojat! Mihin olette aikoneet Uudenwuoden päiwänä mennä wuoden alkuriemua ottamaan, jotia saisitten koko wuodeksi itsellenne riemutuulta. Jos etten tiedä, niin minä sanon. Yhdistys pitää iltaman Turengin W.P.K:n talolla Uutena wuonna, ja sinne sitä mennään...”. Ohjelmana on kuulemma Minna Canthin ”Murtowarkaus” ym. Saliin on kuulemma maalattu uusi perämaisema, jota väkeä kutsutaan katsomaan.

Sitähän joulukuun viimeinen on näyttänyt kautta aikain olleen, tilinpäätöstä menneestä ja arvuuttelua tulevasta. Kerran vuodessa me suomme itsellemme tovin eritellä tapahtumia ja tulkita enteitä. Joku silmäilee taakseen ja toinen pälyilee pelolla eteensä. Joulun ja vuodenvaihteen aika on yleensäkin ollut jonkin verran mystistä aikaa, vaikka se onkin vain yksi päivä lukemattomien muiden ketjussa. Ehkä me kuitenkin kaikessa kyynisyydessämme pohjimmiltamme tarvitsemme selkeitä ajanjaksojen rajakohtia.

31. joulukuuta syntyneitä:

1378 Calixtus III, paavi (1455-1458)

1491 Jacques Cartier, ranskalainen tutkimusmatkailija

1738 Charles Cornwallis, englantilainen kenraali; mm. englantilaisten joukkojen komentajana Yhdysvaltain vapaussodassa

1763 Pierre-Charles Villeneuve, ranskalainen amiraali; johti ranskalais-espanjalaista laivastoa Trafalgarin meritaistelussa brittiläistä Nelsonia vastaan

1869 Henri Matisse, ranskalainen taidemaalari

1908 Simon Wiesenthal, keskitysleiriltä selvinnyt itävaltalainen arkkitehti, natsien metsästäjä

1928 Veijo Meri, suomalainen kirjailija

1932 Kari Kairamo, suomalainen vuorineuvos

31. joulukuuta tapahtunutta:

406, vandaalien, alaanien, ja sveebien Reinin ylitys; Gallian valtaus alkoi

1600, Englannin Itä-Intian kauppakomppania perustettiin

1695, Vilhelm II sääti ikkunaveron Englannissa

1857, Kuningatar viktoria valitsi Kanadan pääkaupungiksi Ottawan

1879, Thomas Edison esitteli hehkulamppua ensimmäistä kertaa julkisesti

1949, Suomen kansanhuoltoministeriö lakkautettiin

1953, Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta lopetti toimintansa; valtuuskunta toimi pitempään: se järjesteli muutamia korvausasioita valtion ja tavarantoimittajien välillä vuoteen 1967 saakka

1999, Boris Jeltsin erosi Venäjän presidentin virasta. Vladimir Putinista tuli hänen seuraajansa

2009, Ampumavälikohtaus kauppakeskus Sellossa, Espoossa