Harhailua joulukuisessa Hämeenlinnassa 1914 - osa I
Vuosi
1914 oli kallistumassa joulua kohti. Eurooppa kävi suurta sotaa ja
Venäjä siinä mukana. Suomen suuriruhtinaanmaassa valmistauduttiin
kuitenkin suurella odotuksella joulunaikaan. Vielä ei ollut tietoa
tulevien vuosien koettelemuksista. Kauppaliikkeet mainostivat kilvan
varastojensa laajuutta ja ”päiwän halvimpia hintoja”. Koska
edessä oli ”kaikkien kaipaama, kaikkien odottama joulujuhla,
rauhanjuhla”, julkaisi Hämetär joulukuussa 1914 viikon välein
kolme artikkelia, joissa esiteltiin Hämeenlinnan liikkeitä ja
pyrittiin auttamaan ihmisiä joululahjojen etsinnän hankaluuksissa.
 |
| Hämeenlinnan kartta vuodelta 1892 antaa sangen hyvän kuvan 1900-luvun alun kaupungista. Sen voi ladata Hämeenlinnan Lydiasta. |
Maailma
oli sata vuotta sitten niin kovin erilainen ja silti samankaltainen
kuin nykyään. Olen toisinaan pohtinut, mihin suunnistaisin ja mistä
apua tarpeisiini kyselisin, mikäli joutuisin yhtäkkiä sadan vuoden
takaiseen Hämeenlinnaan. Tunnettuahan on, ettei juuri mitään sen
ajan rakennuksista joitain julkisia laitoksia lukuunottamatta ole
jätetty jäljelle. Ilman tutustumista vanhoihin valokuviin olisi
sangen vaikeata suunnistaa 1900-luvun alun kaupungissamme.
Löydettyäni
sattumalta edellä mainitut Hämettären artikkelit pääsen
aikamatkalle. Täytyy vain kaivaa esille aikalaiskartta tai ainakin
mahdollisimman lähellä vuotta 1914 julkaistu. Ensimmäinen
mieleenjuolahtava ajankohtainen asia olisikin sitten jouluherkkujen
etsintä. Mistäpä niitä lähtisi etsimään?
Kaupunkia
lännestä lähestyttäessä todennäköisin kulkuväylä on Läntinen
viertotie eli nykyinen Turuntie, josta vuoteen 1924 käytettiin myös
Chaussée-kadun nimeä. No niin, seison siis matkalla Poltinaholta
kohti kaupunkia. Edessäni ylittää kulkutieni
pohjois-eteläsuuntainen Ahokatu. Heti sen viertotien ja Ahokadun
risteyksen itäpuolelle ensimmäisessä korttelissa Eteläisen
viertotien pohjoispuolella, läntisimmässä korttelissa sijaitsee
talo nro 225. Siellä kauppaansa pitää W. Wiljanen. Ellen tohdi
edemmäksi kärryjen ja hiekkakuormien uurtaman kadun vartta kulkea
voin aivan hyvin etsiä ruokatarpeita Wiljaselta. Lisäksi kauppias
mainostaa runsaita varastoja kaikenlaista sekatavarakauppa-alaan
kuuluvia tavaroita.
 | ||
| J. G. Grönin Sekatawarakauppa. Kuva Hämeenlinnan liike- elämä ja liikkeet -teoksesta vuodelta 1911. |
Kaupungin
itäpuolella asustelevat tuttavani puolestaan suosittelevat Emil
Asplundin Sekatawarakauppaa ja Kutomoliikettä Karlbergin tien
varrelta, mistä voi sekatavarakaupan tuotteitten ohella ostaa ynnä
tilata kaikenlaisia villa-asusteita. Eipä niidenkään vuoksi
tarvitse ponnistella huonolla kelillä kaupunkiin asti! Tässä
kohdin muistelen Hämettären maininneen, että P. Toropaisen
Talouskauppa lopettaa näin jouluksi 1914. Taloustarpeita olisi
siellä tarjolla uskomattoman halvalla. Lehti ei vain ole suvainnut
liittää tekstiin osoitetta, koska on ilmeisesti uskonut jokaisen
toki Toropaisen tuntevan. Eipä muuten apua näytä löytyvän edes
osoitekalentereista. Turhaan selailen kalenteria niin vuodelta
1913-1914 kuin ikivanhaa vuoden 1887 opusta.
No,
matka jatkuu. Ahdettuani reppuuni peruselintarvikkeita Wiljaselta
päätän vielä etsiä sekatavaraa muualtakin. Lisäksi en tahdo
unohtaa Uutta Kivennäisvesitehdasta, joka sijaitsee osoiteessa
Kasarmikatu 60 (2000-luvulla paikalla on sijainnut antikvariaatti
vastapäätä entistä tavarataloa). Hämeenlinnan liike-elämä ja
liikkeet teos käyttää vuonna 1911 tehtaasta nimeä K.G. Weckmanin
Kivennäisvesitehdas. Niinpä saankin kiiruhtaa ylitse Kuivasillan ja
ohittaa sotilaskirkon sipulikupoleineen. Mikään uusihan
kivennäisvesitehdas toki ei ole, sillä se on perustettu jo 1889.
Siksipä sitä pidetään vuonna 1914 kaupungin vanhimpana
tehdaslaitoksena. Sieltäpä saankin joulupöytään mietoa
mallasjuomaa eli kaupunkilaisten hyvin tuntemaa Münschner-olutta.
Muita tuotteita ovat olleet muun muassa karpale-viini, sooda
vishy-vesi.
On
vuoden 1914 Hämeenlinnassa toki muitakin panimoita. Uusi oluttehdas
oli juonsi juurensa jo vuodesta 1851. Panimojohtaja Schmausserin
huvila oli kohonnut Vanajaveden rantaan jo vuonna 1902. Koskimies on
kertonut Schmausserin perikunta vuokrasi 1904 E. Kauppiselle ja A.
Kiutulle. Kiutulla oli olutpanimo, Mallas- ja Virvokejuomatehdas A.
Kiuttu keskustan koilliskulmassa (nyk. Kirjaston paikka) vuosina
1857-1912.
 |
| Vuoden 1913-1914 Osote-kalenterin mukaan Hämeenlinnassa vielä riitti juomatehtaita, vaikka ilmapiiri alkoikin jo maassa kallistua alkoholin muunnin ja anniskelun rajoitusten kannalle puhumattakaan sota- tilan vaikutuksista. |
Ah,
Kiutusta ja Kauppisesta mieleeni tulee, että Kasarmikadun sijasta
olisin voinut juoma-asioissa kipaista yhtä hyvin Kaurialan puolella,
minne Kauppinen on hiljattain rakennuttanut liiketoimintaansa varten
ensimmäisen Kaurialan kivitaloista. Hämetär muistaa erityisesti
mainita Kauppisen tuotteista Pöytäkaljan, Kansallisoluen ja
Kansallisportterin. Vuoden 1914 käsityksen mukaan nuo parhaista
aineista valmistetut juomat ovat olleet sekä terveellisiä että
ravitsevia. Vuoden 1913-1914 osote-kalenterista löytyvät kyllä
vielä Hämeenlinnan Kaupungin Väkijuoma-, Vähittäismyynti- ja
Anniskelu- O. Y., Hämeensaaren Polttimo O. Y., Saxelinin ja
Schmausserin olutpanimoot, joten joulujuomista ei ainakaan pitäisi
olla pulaa. Toki muistan lukeneeni lehdestä pitkin vuotta 1914, että
varsinkin väkevämpien juomien anniskelussa ja myynnissä on astunut
voimaan rajoituksia. Niinpä taitaakin olla nyt parempi jatkaa taas
tutkimusmatkoja sekatavarakauppa puolelle.
Kun
nyt olen kuitenkin päässyt jo Kasarmikadulle asti päätän
kurkistaa A. Karénin kauppaan, joka sijaitsee 1914 Birger Jaarlin
Kadun ja Kasarmikadun kulmassa. Osote-kalenterikin mainostaa sieltä löytyvän koti- ja siirtomaan tavaroita ynnä paikkakunnan
monipuolisimmin lajiteltu lanka- ja maanviljelyskoneiden kaupan.
Hämettären toimitus suosittelee liikettä joulun porsliini-, lasi-
ja lankakaupankäyntiä varten.
 | |
| Maria Oksasen Kotileipomo. Kuva teoksesta Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet. |
Karénilta
kiiruhdan Hallituskadulle. Siellä numerossa 83 eli Läntisen
Linnankadun ja Hallituskadun kulmassa löytyy Maria Oksasen
Kotileipomo, jossa valmistuvat niin yksinkertaiset kuin hienoimmatkin
leivokset. Vaan kantaisinko tässä vaiheessa vielä moisia
repussani? Jopa ne mahtaisivat jauhautua rikki. Jotain saatan löytää
myös Hämeenlinnan vanhimmasta leipuriliikkeestä eli 1835
perustetusta K. E. Lindholmin Leipomosta ja konditoriasta, joka on
kuulemma sijainnut miesmuistin ajan Kasarmikatu 57:ssä Hallituskadun
ja Raastuvankadun välillä. Saattaisin jopa pistäytyä siellä
kaffeella. Sinänsä ihmettelen, ettei Hämetär ole maininnut
sanallakaan Vainikaisen kahvilaa nykyisten Linnankadun Raatihuoneenkadun
kulmassa, vaikka se oli 1910-1930 -luvuilla erityisen suosittu
paikka. Kenties sanomalehdellä vain ei ollut reklaamisopimusta
Vainikaisen kanssa? Vainikainen suosio lienee 1914 tarpeeksi taattu
muutenkin?
Palaan
Ison luoteiskulmaan. Kuvittelen nyt näkymää kohti kirkkoa. Tuosta
kulmasta kupoli peittää Skogsterin liiketalon näkyvistä. Anders
Gustaf Skosterin tavaratalo on valmistunutb 1907. 1912 suunnitteli
Armas Lindgren tavaratalon lisätiloiksi kolmikerroksisen
punatiilisen rakennuksen Raastuvan kadun varteen. Skogterin
liikekeskittymän vaikutus kaupungille on varmasti ollut mullistava,
jota saattaisi kaiketi parhaiten verrata 2000-luvulla koittaneeseen
moottoritien katteen rakentamiseen ja suunnitelmiin Etelärannan
uusrakentamisesta. Kulkija varmasti löysi sieltä lähes kaiken
etsimänsä siirtomaatavaroista, lampuista, laseista, porsliineista
ynnä muista sellaisista aina räätälin palveluihin. Hämetär
kutsuukin Skogsterin tavarataloa yksinkertaisesti palatsiksi.
 | |
| Skogster. Vasemmalla 1907 valmistunut tavaratalo ulkoa päin. Oikealla näkymä siirtomaatavaraosastolta. Kuva teoksesta Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet. |
Koettaessani
eläytyä vuoden 1914 retkeeni saatan alkaa kokea jonkinlaista
ahdistusta nykyaikaisen tavaratalon ihmisvilinässä. Skogsterin
sijasta taidan poiketa J. G. G. Grönin Sekatawara-, Nahka-,
Kalastus- ja Matkatawarain kaupassa, Raastuvankatu 55. Monipuolisista
valikoimista löytyy kuulemma kalanpyydyksiä, matkatarpeita,
hevosmiesten tarpeita, kenkiä, hattuja ym. Jos vaikka ostoksia
vatten tarvitsisi jopa matkalaukun tai kengät menisivät uusintaan,
Gröniltä ilmeisesti löytyisi apua.
 | |
| J. Lehtosen Lihakauppa. Kuva teoksesta Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet. |
Kun on matkaan
saatu lisää kuljetusneuvoja, mieleen juolahtaa vielä etsiä hyvää
lihaa. Sitä löytyy Hallitus- ja Kasarmikadun kulmasta J. Lehtosen
Lihakaupasta. ”Päiwän halwimmalla hinnalla” sieltä saa
tuoretta naudan-, lampaan-, vasikan ym. lihaa. Joulun alla
hämeenlinnalaisia kehotetaan poikkemaan Lehtosella .
Tuossa samaisessa
kadunkulmassa silmät osuvat Aukusti Laurilan Sekatawarakaupan
suuntaan. Muun muassa lamppuvaraston loppuunmyynti on siellä
paraikaa jouluussa 1914 meneillään. Pikkuväelle tuliaisiksi
kävisivät monenmoiset leluset. Kotimaisen ”Junapelin”
ratkaisusta luvataan palkkioksi kokonaista 50 Suomen markkaa. Kas,
siinäpä olisi vekkulia ajanvietettä joulunpyhiksi ja se voisi
kääntyä jopa sievoisesti voiton puolelle! Jos jäiset kadut
muuttuvat taas mutaiseksi sohjoksi, matkaan voinee ostaa kunnon
kalossit.
Mutta entäpä
joulukala, kunnon lipiäkala? G. Vekan kalakaupasta Rauhankatu
40:stä saan vielä haalittua muiden ruokatarpeiden päälle lisää
tuoretta jouluherkkua, siikaa, lohta, silliä ja ties mitä,
tietenkin päivän halvimmilla hinnoilla. Jos sitten vielä jotain
tekee mieli, Juho Ruokonen Panimokatu 16 auttaa. Ruokosen
Sekatawarakaupan omenat, rusinat, väskynät eli luumut ovat oiva
lisä joulupöytään. Saapa tuota lipiäkalaakin erityisesti myös
Ruokoselta. Mikä parhainta Ruokonen opastaa soittamaan numeroonsa
92, mikäli asiakas ei ehdi kauppaan. Hänellä on kotiinkuljetus!
Niinpä häneltä sitten saakin sitä ruokatavaraa, mikä kenties
unohtuu omista kantamuksista.
Näin kun on
tässä kierrelty ruoka- ja sekatavarakauppoja on syytä jo viedä
ostokset kotiin. Seuraavalla kerralla on vuorossa kurkistaa
joulukuisen Hämeenlinnan erikoisliikkeisiin, joita niitäkin todella
paikkakunnaltamme löytyy.
 |
| Hämettären joulukuussa 1914 esittelemiä hämeenlinnalaisia ruoka- ja sekatavarakauppoja. |
LÄHTEET:
Sanomalehdet:
Hämetär 5.12.1914
Hämetär 12.12.1914
Hämetär 19.12.1914
Y. S. Koskimies. Hämeenlinnan
kaupungin historia 1875-1914
Skogster
Armas Lindgren
http://www.hamewiki.fi/wiki/Armas_Lindgren
Hämeenlinnan liike-elämä ja
liikkeet, s1-104
Hämeenlinnan liike-elämä ja
liikkeet, s105-208
Hämeenlinnan osote-kalenteri 1913-1914
Hämeenlinnan kaupunki
Hämeenlinnan rakennushistoriallinen
selvitys
Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen
keskustassa ja Keinusaaressa 1778-2014
2504
Hämeenlinnan kaupungin asemakartta
1926
Pikkutori, Suomen kasarmit ja vanha
hautausmaa
asemakaavoitus, rakennushistoria ja
kaupunkikuva
Hämeenlinnan kaupunki n. 1892, talot
ja katot eriteltyinä
Hämeenlinnan asemakaava 1887
Hämeenlinnan kaupungin asemakartta
1926
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti