Harhailua
joulukuisessa Hämeenlinnassa 1914 - osa III
Tämän
kuukauden aikana olen pohdistellut Hämeenlinnan vuoden 1914
joulumarkkinoita kolmen sanomalehti Hämettäressä julkaistun
mainosartikkelin pohjalta. Aika kului tuolloinkin väistämättä
kohti aattoillan rauhoittumista. Vielä on kuitenkin sen verran
odotettava ennen pyhiä, että yhä ehtii tarkistaa, olisiko syytä
hankkia vielä jotain konttiin ystäviä ja sukulaisia varten.
Mielikuvitusmatkani siis jatkuu.
Aloitan kierrokseni
tutkailtuani kenkiäni. Niin kuin kaikkien käyttötavaroiden myös
niiden kohdalla väistämättä koittaa ajoittain sellaisen ratkaisun
paikka, ettei korjauttaminen ole enää mielekästä. Ostaisinko
tuosta vain saappaat tutulle? Tuskinpa. Siispä tämä lahja
todennäköisesti tulisi ihan omalle itselle – sikälikin että
kyllähän hiihtimet jo kuluvatkin säntäillessä kaupungilla sinne
tänne. Toki voisin lupautua taluttamaan
henkilökohtaisesti ystävän puotiin ja maksaa lystin?
Mitäpä tuota sen
enempää pohtimaan ennen kuin tutustuu tarjontaan. Kaupungin
kenkäliikkeistä Hämetär suosittelee K. G. Aholinin
jalkineliikettä. Valinta lienee varsin oivallinen, sillä miltei
sanasta sanaan sekä sanomalehden toimitus että Hämeenlinnan
Liike-elämä ja liikkeet -teos kehuvat, kuinka Aholinin liike
Raastuvankatu 59:ssä on kestänyt hyvin tehdasteollisuuden paineessa
ja säilynyt käsityöläisliikkeenä. Varastosta toki löytyy
etevämpien tehtaiden tuotteita. Mikäli tavanomainen lesti ei
sovellu asiakkaalle, liike ottaa ilmeisesti tilauksen mukaan kaikenlaisia
jalkineita valmistettavakseen.
E. Stierin valokuvaamo. Kuva teoksesta Hämeenlinnan liike- elämä ja liikkeet, vuodelta 1911. |
Jo taannoin taisi tulla
mainittua Enok Rytkösen valokuvausinnostus. Valokuvauksesta
puhuttaessa ei 1914 sovi sivuuttaa arvostettua E. Stierin Valokuvaamoa, joka on
kaupungin vanhin alallaan. Johtajana on toiminut alusta asti herra
Bernhard Erikson, joka on myös omistanut liikkeen vuodesta 1906.
Liikkeen on kuitenkin perustanut neiti Evelina Stier vuonna 1892.
Hämetärkin ehdottaa, että kunnon valokuva voisi
olla oiva lahja kaukana asuville tuttaville. Monenmoisia
valokuvaustöitä olisi Stierillä teetettävissä: visiitti-,
kabinetti -ym. kuvia. Myös maisemia ynnä ulko- ja sisäkuvia on
mahdollista otattaa. Entäpä jos laatikossa lojuisi jokin turhan
pieneksi jäänyt valokuva? Sen voisi suurennuttaa. Hämetär tietää
kertoa, että nykyinen omistaja on hankkinut kuvaamoon voimakkaan
sähkövalaistuksen, joten vuorokaudenajalla tai synkällä talven
hämäryydellä ei ole enää merkitystä. Valokuvaamo löytyy vuoden
1911 tietojen mukaan Läntisen viertotien päästä vastapäätä
Suomalaista Yhteiskoulua, läheltä uutta venäläistä kirkkoa.
Tänä
jouluna saattaa kuitenkin olla syytä muistaa ystävää kellolla tai
koruilla, kenties vaikka lähemmän tuttavuuden merkeissä.
Kaupungista löytyy useita kello- ja kultasepänliikkeitä. Hj. Salon vuonna
1907 perustettu kultasepänliike on vakaata vauhtia saavuttamassa
tunnustetun aseman alallaan. Aistikkaan sirot kulta, hopea ja
uushopea esineet ovat arvokkaita lahjaideoita. Salon tunnettu
erikoisala ovat urheilupalkintojen, kuten mitalien, pokaalien,
kilpien, patsaiden yms valmistus ja myynti.
Raastuvankadun
ja Kasarmikadun kulmasta löytyy entinen A. J. Hollmingin liike, joka
tunnetaan nykyisin (vuodesta 1911) Hj. Rantosen kultasepänliikkeenä.
Mikäli asiakas etsii etenkin kihla- ja morsiustarpeita ynnä
pöytähopeita, hänen kannattaa suunnata Rantoselle.
Varsinkin
kelloja etsivän on syytä hakeutua Nikolai Örlundin Kellokauppa Otawa
Yhdyspankin talosta kauppatorin laidalta. Valikoimasta löytyvät
kaikenlaiset seinä-, tasku- ym kellot. Toki Otawasta löytyvät myös
kulta- ja hopeatavarat. Örlundin Otawasta on tullut kello-, kulta-
ja hopeatavarain yleisesti tunnettu lähetysliike kautta maan.
Siksipä sen kautta on ollut mahdollista lähettää noita lahjoja
kenelle tahansa.
L. A. Lönnrothin hintaluettelo. Voit klikata tästä ja tutkia kuvaa tarkem- min Kansalliskirjaston digitoidusta aineistosta. |
Pysyäksemme
vielä tovi kelloissa ja koruissa minun on aivan välttämätöntä
poiketa L. A. Lönnrotin Kello- ja sormuskaupassa. Hämettären
mukaan sen seinät ovat vallan ”täynnä jonkinlaisia
uusimpimallisia seinäkelloja, tammi-, mahonki- ja pähkinäpuu
kaapeissa hiottuine kristallilasiovineen”. Neljännestunnin lyönnit
pitävät huolen ajan vääjäämättömän kulumisen
havaitsemisesta. Liike on vahvassa kasvussa ja muuttamassa
helmikuussa 1915 Kansallispankin uuteen avaraan liikehuoneistoon.
Viime
kerralla lupasin kurkistaa hiukan muodin maailmaan vuonna 1914.
Lipuminen kohti noita sfäärejä on hyvä aloittaa Agnes Lundin
Kangas- ja Korutawarain kaupasta. Hallituskatu 58:sta löytyvä
kauppaliike juontaa juurensa jo vuoteen 1888. Sen perustajan ja
omistajan leskirouva Agnes Lundin luulisi jotain tietävän myös
pukeutumisesta. Erikoisalana ovat naisten hienoimpien käsitöiden,
käsityö-tarpeiden ja mallien myynti. Lundin kangaskauppa on
tunnettu edullisena ostopaikkana.
Pariisilaismuotia 1914. Kuva Wikimedia Commons |
Koruompelutöitä
varten Hämetär mainitsee muun muassa Agnes Jernströmin Koruompelu,
käsityö- ja muotiliikkeen, Sigrid Granströmin
Koruompeluliikkeestä. Jernströmin erikoisalana ovat etenkin
gobeliinit. Mistä löytäisin vihjeitä pukeutumisen uusimmasta
uudesta vuonna 1914? Ensimmäisenä mieleen tulee 1900 perustettu
Maria Tirkkosen Muotiliike Hallituskatu 54:ssä. Neiti Maria
Tirkkonen matkustaa kaksi kertaa vuodessa ulkomailla seuratakseen
uusimpia menettelymuotoja ja muodin vaikutuksia maailmalla.
Kuriositeettina nousee mieleen, että juuri Maria Tirkkosen kautta
hämeenlinnalaisnaiset ovat saattaneet saada tiedon siitä, kuinka
3. marraskuuta 1914 Mary Phelps Jacob patentoi rintaliivien esiasteen
ja sai nimiinsä kunnian vaatekappaleen kehittämisestä, vaikka
kokeiluja toki on ollut aiemminkin. Tirkkoselta on hankittavissa
uusimpia hattuja, suruhattuja ym vastaavaa. Unohtaa ei sovi vanhojen
hattujen uusimista tai hattujen pukemista.
Muotiliikkeistä
Hämetär mainitsee myös Anni Martinin Muotiliikkeen, jota ei sovi
sivuuttaa. Vuonna 1899 perustettu liike on siirtynyt 1911 neiti Linda
Hambomilta neiti Anni Martinille.
Vanity Fair kesäkuu 1914. Kuva Wikimedia Commons |
No
niin, jospa alkaisin etsiä palttoota itselleni tavattuani nuo
mainiot naisihmiset. Valittavanani ovat muun muassa Salowaaran
Räätälinliike ja kangaskauppa, O. Helanderin Räätälinliike,
Joh. Erlanderin Waatturiliike ja L.
Kanerwan waate- ja kangaskauppa. Salowaaran Räätälinliikkeessä
olisi oiva paikka teettää vaikkapa uusi talvipalttoo. Toki sieltä
löytyisi valmiitakin vaatteita. Otto Salovaaran liike sijaitsee
Raatihuoneenkatu 55:ssä. L. Kanervan waate- ja kangaskaupasta löytyy
vaatetustarpeita niin naisille kuin miehillekin. Etenkin
alusvaatteita suositellaan. Helanderin liike on kaupungin vanhimpia
räätälinliikkeitä, perustettu 1879. 1889 se siirtyi nykyiselle
omistajalleen O. Helanderille.
Taidan
tällä kertaa kuitenkin suunnata Kansallisvaatekauppaan, jonka
omistaa vuoden 1911 tietojen mukaan kauppias J. Krapiffsky ja johtaa
hra I. Pasternack. Tuosta Hallituskatu 56:ssa sijaitsevasta
liikkeestä odotan saavani palttooni oitis, sillä jo vuonna 1911 se
on mainittu juurikin valmiiden vaatteiden myyjänä. Naisten, miesten
ja lasten valmiita vaatteita on ollut suuret varastot. Kaupan
yhteydessä on myös täydellinen turkkuriliike.
Tässä
vaiheessa alkaa häämöttää jo maali hurjassa joululahjajahdissa.
Mikäli vielä jotain unohtunutta saattaa mieleen juolahtaa,
Hämettären sivuilta löytyy vielä vihjeitä Aina Aaallon Kangas-
ja Lyhyttawarain kaupasta, Oskar Isaksonin kankaiden, lyhyttawarain,
hattujen ja lakkien tukku- ja wähittäiskaupasta ynnä M. Willgrenin
Kangaskaupasta.
Joulun
kiireet ovat kuitenkin vain osa vuoden tapahtumista ja niiden tuomat
tarpeet sirpale ihmiselämän kirjossa. Joku saattaa kokea, ettei
jouluksi ole syytä haalia tavaroita. Istuessaan kotinsa hämärässä
hän kenties havaitsee puutteita huoneensa asussa. Siksipä asiaksi
voi nousta oman asunnon kohentaminen. Steffan Häggin Tapetti- ja
Värikaupasta Hallituskatu 58:sta löytyy eri hintaisia tapetteja ja
korkkimattoja. Maalausvärit, lakat, vernissat ynnä muut
maalaustarpeet kannattaa ostaa Häggiltä, joka itse on aiemmin
harjoittanut laajaa maalausliikettä. Jos seinällänne ammottaa outo
tyhjä tila, se ehkä jo huutaa luokseen 135x100 cm:n kokoista
jäljennöstä Wrightin taulusta ”Taistelevat metsot”. Sellaisen
löydätte Häggiltä vallan uskomattoman halvalla.
Lopuksi
vilkaisu peiliin muistuttaa kirjoittajalle, että E. Waltosen
parturiliike Teatteritaloa vastapäätä huomauttaa hiusten leikkauttamisen
aiheellisuudesta ennen viimeisiä rauhoittumista jouluun. Nytpä on tämäkin
joulunalunen kahlattu liki loppuun asti. Samalla joulukuun 1914
Hämeenlinna on tullut astetta tutummaksi.
LÄHTEET:
Lähteet:
Sanomalehdet:
Hämetär 5.12.1914
Hämetär 12.12.1914
Hämetär 19.12.1914
Y. S. Koskimies. Hämeenlinnan
kaupungin historia 1875-1914
Hintaluettelo kelloista, sormuksisra,
ketjuista yms. L. A. Lönnrot:
DIGI- Kansalliskirjasto digitoidut
aineistot
L.A.Lönnrotista Lydiassa:
Towards Dress Reform -
Womens Fashion History 1914-18
The first bra was patentedin 1914 by Mary Jacobs an American
Hämeenlinnan liike-elämä ja
liikkeet, s1-104
Hämeenlinnan liike-elämä ja
liikkeet, s105-208
Hämeenlinnan osote-kalenteri 1913-1914
Hämeenlinnan kaupungin asemakartta
1926
Hämeenlinnan kaupunki n. 1892, talot
ja katot eriteltyinä
Hämeenlinnan asemakaava 1887
Hämeenlinnan kaupungin asemakartta
1926
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti