Harhailua joulukuisessa Hämeenlinnassa 1914 - osa II
Kolme
sanomalehti Hämettäressä joulukuussa 1914 julkaistua
mainosartikkelia liittyen Hämeenlinnan kauppaliikkeiden
joulumarkkinoihin on antanut oivan tilaisuuden tutustua sadan vuoden
takaiseen kaupunkiin. Niinpä olen intoutunut mielikuvituksen siivin
aikamatkalle Suomen Suurruhtinaanmaan Hämeenlinnaan.
 | |
| Ison torin etelälaitaa. Kuva otettu Rytkösen uuden toimitalon katolta noin vuonna 1910. Oikeasta ylälaidasta puuttuu 10.12.1929 Bogdanoffin perikunnan talon paikalle valmistunut Hämeenlinnan Suomalaisen Säästöpankin toimitalo. Sen paikalla kuvassa olevan puutalon länsipäädyssä häämöttää Hämeenlinnan Rohdoskaupan sisäänkäynti. Kuva on Koskimiehen teoksen Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944 kuvitusta. Valokuva kuuluu Hämeenlinnan historiallisen museon kokoelmiin. |
Viime
kerralla ajatus kulki lähinnä vatsan kautta. Kuten aiemmin on
tullut todetuksi, vielä jouluna 1914 elintarvikepula tai ulkomaisen
tuonnin tyrehtyminen ilmeisesti eivät olleet vielä ehtineett vaikuttaa
kauppojen varastoihin. Uudella kierroksellani oletan saaneeni
varatuksi kaikki tarpeelliset ruoka- ja taloustarpeet, joten
suunnistan uusin ajatuksin Ison torin laidalle.
Jos
siirtomaatavarakauppojen, liha- ja kalakaupan antimien nauttiminen
uhkaa heittyä ylensyömisen puolelle, aatos saattaa jo etukäteen
harhailla apteekkitavaroiden puoleen. Vuoden 1913-14
osote-kalenterista löytyy kolme apteekki, joista Hämetär on
esitellyt Filip Gallénin liikkeen eli Hämeenlinnan Rohdoskaupan.
Vuonna 1901 perustettu liike on kahdeksatta vuotta apteekkari
Gallénin omistuksessa . Kaikenlaiset rohdokset ja kemikalit ovat
luonnollisesti valikoimissa. Joulun edellä Rohdoskauppa on erityisen
hyvä paikka etsiä joulukuusenkoristeita ja peilejä. Jos lahjaksi
mielii ostaa hajuvettä, on hyvä tietää, että niitä on tuotettu
uusia lajeja A. Kallet & C:o liikkeestä Moskovasta. Saippuoita
löytyy sekä koti- että ulkomaisia. Rohdosliike on Hämeenlinnassa
erittäinkin tunnettu valokuvauskoneiden ja -tarvikkeiden
hankintapaikkana. Siinäpä onkin jo lahjavinkkejä niin Matille kuin
Miinallekin!
 | |
| Hämeenlinnan Rohdoskauppa. Vasemmalla sisäänkäynti Raastuvankadulta ja oikealla sisäkuva. Valokuvat ovat teoksesta Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet vuodelta 1911. |
Vaan
jatketaanpa eteenpäin. Niin ikään Raastuvankadun varrella,
osoitteessa 38, vastapäätä Skogsterin palatsia löytyy Katisten
kukkakauppa. Niin kuin Hämetär toteaakin, joulupöytien ei kuulu
notkua pelkästään herkkujen painosta, vaan unohtaa ei sovi
joulukukkia – niin itselle kuin ystäville.
 | |
| Koskisen Koneliike, Kuva teoksesta Hämeenlinnan liike- elämä ja liikkeet. |
Niin
paljon kuin jouluna saattaa mieli tehdä keskittyä vain lepäämiseen
ja toipumiseen arjen puristuksesta on syytä muistaa myös ulkoilman
terveellisyys. Omat tai ystävän sukset ovat kenties tärveltyneet
jo menneenä talvena, ehä luistimetkin puuttuvat ja jäälle tekisi
mieli. Talviurheiluvälineitä löytääkseni suuntaan Raastuvankadun
länsipäähän, missä uutta venäläistä kirkkoa vastapäätä,
Raastuvankatu 17, pitää K. Koskinen Kone- ja polkupyöräpajaansa.
Vaikka siis tiet ja polut ovatkin lumen ja ravan valtaamina
syklistien tavoittamattomissa, Koskiselta löytyvät välineet
ulkoleikkeihin. Lisäksi Koskinen lupaa korjata kaikenlaisia esineitä
jouluksi, mikäli ne vain ovat raudasta. Erittäin hyvä vinkki.
Joulun
aika on myös kyläilyjen aikaa. Tällöin saattaapi nousta esille
uusi ongelma: mööpelit kotona ovat kenties jonkin verran kuluneita
taikka peräti rikkinäisiä. Ehkä tuoleja vain on riittämättömästi
setien tai tätien saapuessa. Seuraava talo Koskiselta itään on
Edw. Saarikon Huonekalutehdas. Hämetär antaa osoitteeksi
Saaristenkatu 19, mutta osote-kalenteri opastaa numeroon 18. Olettaa
kuitenkin sopii, että asiakas löytää perille Raastuvan- ja
Saaristenkatujen kulmasta. Saarikko lupaa valmistaa työnsä sekä
asiakkaan että omien piirustustensa mukaan. Lisäksi tarjolla on
aina pienempi varasto myyntivalmiita huonekaluja.
Tässä
yhteydessä voimme tarkastella Saarikon Huonekalutehdasta hiukan
tarkemmin kuin vain kurkistaa ovelta. Hämettären toimittaja
korostaa huolellista työtä ja ammattiinsa tottunutta työvoimaa.
Niinpä, jo teos Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet vuodelta
1911 kertoo sivulla 175, että pienellä työvoimalla ja runsaalla
työtarjonnalla aloittanut omistaja on laajentanut liikettään.
Vuonna 1910 käyttöönotetut sähkökäyttöiset höyläys-, vanne-,
saha-, poraus-, jyrsi- ja sirkkelikoneet ovat edesauttaneet
pikaisempaa ja täsmällisempää tuotantoa. Sanomalehden
mainosteksti ei voine olla aivan perätön. Siksipä voin uskoa
liikkeen kehittyneen paljon käytetyksi ja yleisen tunnustuksen
ansainneeksi.
Noita
hienoja, nykyaikaisia puuntyöstökoneita ihaillessa tajuntaan
pulpahtaa, että sukulaiset saattavat tarvita herkkujen tai
urheiluvälineiden sijasta vaikkapa uuden ompelukoneen. G. A.
Karlssonin konekaupasta sellaisen saisi jopa osamaksulla. Karlssonin
puodin löydän Yhdyspankin talosta Läntiseltä linnankadulta
osoitteesta 85. Mainitut ompelukoneet ovat kuulemma etupäässä
Anker-merkkisiä ja käynniltään hiljaisia ja joutuisia. Eipä siis
tarvitse koko pirtin kärvistellä metelissä ja työtkin edistyvät.
Karlsson antaa jokaisesta koneesta kirjallisen takauksen. On myös
hyvä tietää, että samassa liikkeessä hoituvat koneiden
korjaukset. Uusia osia löytyy suoraan varastosta. Toinen tunnettu
artikkeli ovat Perssonin kutomakoneet. Silti eivät mainitut koneet
ole ainoita Karssonilta hankittavissa olevia tavaroita, sillä
muunkin konekaupan lisäksi tarjolla on valikoima erilaisia
rautasänkyjä.
Entäpä
satulasepän palvelukset? Hämetär vinkkaa meille kaksikin
vaihtoehtoa eli T. Heleniuksen Satulasepän ja werhoilijaliikkeen
ynnä G. Hildenin Werhoilijan ja satulasepän liikkeen. Heleniuksen
löytää Raastuwankatu 42:sta ja Hildenin Birger-jarlinkatu 102:sta,
kumpikin ilmeisesti läheltä katujensa itäpäitä. Hämettären
mukaan Helenius on etenkin maalaisten suosiossa. Hildeniltä on
saatavilla kaiken satulasepän ja verhoilijan toiminnan lisäksi mm.
patjoja ja kapokkia eli trooppisten puiden hedelmistä saatavaa
kasvivillaa. Jos Heleniusta ei järin vuolaasti mainosteta ei paljon
kuvailevia sanoja uhrata Hildeninkään kauppaa varten, sillä
liiketoiminta on aikakaudelleen perin tuttua ja asiakaskunta vakaata.
 | |
| Hämeen Rautakauppa. Kuva teoksesta Hämeenlinnan liike- elämä ja liikkeet. |
Seuraavaksi
on aika suunnistaa yhteen harvoista paikoista, joita Hämeenlinnassa
kutsuttiin vuonna 1914 erikoisliikkeeksi. Tuohon tapaan on kuvailtu
Hämeen Rautakauppaa. Raastuvankadun varrella Pohjoismaiden
Osake-Pankin talossa osoitteessa 38 sijaitseva liike on toiminut
perustamisestaan 1909 asti Joh. Salon hoitamana. Avara myymälä
löytyy alakerrasta. Monenmoisia rautatarpeita, rakennusaineita ja
työkaluja on hankittavissa Hämeen Rautakaupasta unohtamatta
myöskään talouskaluja tai talviurheiluvälineitä.
Pyörittyäni
nyt aikani joulukuisessa Hämeenlinnassa alan pohtia, voisiko
lahjakonttiin haalia hengenravintoa kirjojen muodossa.
Osote-kalenterista löytyvät aakkosjärjestyksessä Kirkollinen
kirja- ja paperikauppa O. Y.. Lähetyskirjakauppa, Rytkösen
kirjakauppa, Suomalainen Kirjakauppa ynnä Björkbom K. F.,
paperikauppa. Hämettären esittelyn mukaan voin käydä lävitse
kolme viimeksi mainittua.
Koska
kaupungissa toimii kuuluisa ja hyväksi tunnettu kustantaja Arwi A.
Karisto, on tässä välissä hyvä lainata suoraan sitä mitä
Hämetär kirjoittaa kustannusliikkeestä 12.12.1914:” Waikkapa
kirjojen kustannusliike onkin warsinkin maaseutukaupungeissa
tawallisuudesta poikkeawa, on Arwi A. Kariston kustannusliike
kuitenkin tästä tehnyt warsin tuntuwan poikkeuksen . Sillä wiime
wuosien aikana on mainittu liike yhä lisääntyneen kirja- y.m.
julkaisujen kautta saawuttanut täydellisen menestyksen tällä
alalla sekä tullut tunnetuksi ympäri Suomen niemen, wieläpä
Amerikassa asti. Liikkeen kehitystiestä sen enempää mainitsematta,
merkitsen ainoastaan, että liikkeen kirjojenmyyntiä wälittäwät
kaikki maamme kirjakaupat sekä sitäpaitsi lukuisat asiamiehet
maaseudulla, joilla kullakin on warasto kirjoja nähtäwänä.
Wakinaisten asiamiesten ohella toimii eri paikkakunnilla tuhansia
tilapäisasiamiehiä warsinkin juuri näin joulun edellä
lewittämässä joulujulkaisuja, joista woittamattomaksi
suomenkielisistä on noussut ”Joulutunnelma”,
Joulu- y.m. kirjallisuutta ostawan yleisön suosioon pyydän siis
sulkea Arwi A. Kariston Kustannusliikkeen, joka liike sijaitsee
Raastuwankadun 59:ssä, puhelin 84.”
Ennen
kirjaostoksille kiiruhtamista kuitenkin kiinnostaa tietää, mitä
uutuuksia olisi kysyttävissä hämeenlinnalaisissa kirjakaupoissa
joulukuussa 1914.Hmm... Nyt käytän kertojan etuoikeuttani harpata
ajassa 2010-luvulle. Suosiakseni juuri hämeenlinnalaista
kustannustoimintaa etsin kaupunginkirjaston
tietokannasta ensiksi joitakin Kariston julkaisemia teoksia vuodelta 1914:
- Frederick
Winslow Taylor. Tieteellisen liikkeenhoidon periaatteet
- (Tekijää ei kerrota). Suurvaltain
sota: Sanoin ja kuvin esitetty, heti tapahtumain jälkeen kirjoitettu
selonteko suurvaltain jättiläiskamppailusta
- Väinö
Kataja. Heinärannan olympialaiset: kyläkuvaus
- Per
Jönsön Rösiö. Hagabergin pienviljelys
- Wilkie
Collins. Erään perheen tarina
- L.Valakivi.
Ensimmäinen nainen kasarmilla: Yksinäytöksinen huvinäytelmä
Yllä
mainitut ovat siis tietokannan mukaan Kariston julkaisuja. Olisikohan
vielä jotain toisten kustantajien opuksia?
- Otavan
kustantamana löytyy muun muassa Zacharias Topelius ihmisenä ja
runoilijana : 2. osa.
- Aktiebolaget
Ljus on julkaissut kaksi kiinnostavaa teosta: Vår underbara
värld: Populära naturskildringar i ord och bild : 1. bandet / 2.
bandet
- WSOY
on juuri julkaissut kolmena niteenä Cooperin legenraarisen
seikkailutarinan Viimeinen mohikaani : kertomus vuodelta 1757.
- Söderström
& C:o tarjoaa Venäjänkielen alkeiskirjan, mikä saattaa
aikanaan olla kovinkin tarpeen.
- Vielä
WSOY:ltä H. C. Andersen, Maila Talvio, V. Pedersen. Satuja ja
tarinoita : 1. kirja.
 | ||
| Rytkösen vuonna 1910 rakennuttama kirjakauppa- rakennus.Kuva teoksesta Hämeenlinnan liike- elämä ja liikkeet. LYDIASTA LÖYDÄT RAKENNUKSEN PIIRUSTUKSET. |
Tuossa
yllä on lista, jonka kanssa voi suunnistaa kohti hämeenlinnalaisia
kirjakauppoja. Vuonna 1914 noussee ensinnä mieleen jo ilman
Hämettären artikkelia Enok Rytkösen kirjakauppa Ison Torin
laidassa. Vuonna 1910 hän on rakennuttanut lääninhallituksen
ja Kaupunginhotellin väliin kolmikerroksisen klassistisen kivitalon.
Liike on siirtynyt vuonna 1899 edelliseltä omistajalta Enok
Rytköselle. Laajankirjavalikoiman lisäksi sieltä löytynee myös
kaikenlaisia lahjaesineitä näin jouluksi. Mikäli tietää Enok Rytkösen ahkeran valokuvaustoiminnan, ei suinkaan ylläty saadessaan tietää hänen kauppaavan myös valokuvaustarpeita.
Monipuolisella
varastollaan tahtoo pysyä asiakkaiden mielessä myös Suomalainen
Kirjakauppa Raastuvankadun Kasarmikadun kulmassa. Kolmantena
esittelyssä on vielä K. F. Björkbomin Paperikauppa, joka mainitaan
eritoten leluvalikoimansa vuoksi. Hyllyt ovat kuulemma väärällään
autoja, hevosia yms. Björkbpmilta löytyvät myös hienot
postikortit. Koskimies kertoo Björkbomin syntyneen Hämeenlinnassa
1853 nahkurintyttären ja Venäjän armeijassa palvelleen luutnantin
aviottomana lapsena ja kohonneen aikanaan varattomista oloista
juoksupojasta kauppiaaksi. Vanhan Hämeenlinnan kuvaajana hän on
kuulemma ollut verraton, joten häneen uskon palaavani myöhemmissä
yhteyksissä.
Näillä eväillä uskon
jälleen täyttäneeni virtuaalisen ostossäkkini. Seuraavalla
kerralla pohdiskelen muun muassa Hämeenlinnan muotielämää.
LÄHTEET:
Sanomalehdet:
Hämetär 5.12.1914
Hämetär 12.12.1914
Hämetär 19.12.1914
Y. S. Koskimies. Hämeenlinnan
kaupungin historia 1875-1914
Tietoa Hämeenlinnan Suomalaisen Säästöpankin
vaiheita 1910-1971 ja Hämeenlinnan Suomalaisen Säästöpankin talon valmistumisesta
10.12.1929 löytyytietoa muun muassa
Suomen Elinkeinoelämän
keskusarkistosta
elma.elka.fi/ArkHistory/H051.DOC
Enok Rytkösen kirjakaupan piirustukset
Lydiassa:
Hämeenlinnan liike-elämä ja
liikkeet, s1-104
Hämeenlinnan liike-elämä ja
liikkeet, s105-208
Hämeenlinnan osote-kalenteri 1913-1914
Hämeenlinnan kaupunki
Hämeenlinnan rakennushistoriallinen
selvitys
Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen
keskustassa ja Keinusaaressa 1778-2014
2504
Hämeenlinnan kaupungin asemakartta
1926
Pikkutori, Suomen kasarmit ja vanha
hautausmaa
asemakaavoitus, rakennushistoria ja
kaupunkikuva
Hämeenlinnan kaupunki n. 1892, talot
ja katot eriteltyinä
Hämeenlinnan asemakaava 1887
Hämeenlinnan kaupungin asemakartta
1926
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti