Jo vuosikausia olen toisinaan kävelylenkeilläni hakeutunut toviksi hiljentymään paikalle, jolta avautuu komea näkymä Vanajan poikki kohti linnaa ja Varikoniemen ylitse keskikaupungin siluettiin. Nyttemmin toki kasvanut puusto jonkin verran varsinkin kesäisin rajoittaa näkymää. Kallioisella mäellä on melkein eksoottiselta vivahtava nimi: Klerckerinpuisto. Mikä tai kuka ihmeen Klercker? Vuosikausia seudulla asustaneet ovat nimen varmaan kuulleetkin, mutta varsinkin läpikulkumatkalla olevat tai hiljattain paikkakunnalle saapuneet saattavat äimistellä kenestä ja mistä paikalla on kysymys.
 |
| Klercker kuva: Wikimedia Commons/British Library teoksesta Johan Richard Danielson: Finska kriget och Finlands krigare 1808-1809 |
Kågerödin pappilassa Skånessa 1 marraskuuta 1734 syntynyt Carl Nathanael af Klercker oli ruotsalainen sotilas ja vapaaherra, jonka osaksi tuli ottaa osaa kohtalon näytelmään, joka irrotti Suomen Ruotsista. Ennen päätymistään Suomeen sotaan täkäläisten joukkojen johtoon aluksi Wilhelm Mauritz Klingsporin alaisuudessa, sijaisena ja sittemmin ylipäällikkönä Klercker ehti osallistua muun muassa Pommerin sotaan, Kustaan sotaan, piirtää Karlskronassa Suomen saaristokarttoja, toimia Viaporin päällikkönä 1791-1795 ja 1797-1801. Suomen joukkojen ylipäällikön Klingsporin oleskellessa pitkiä aikoja Ruotsissa Klercker määrättiin useaan otteeseen tämän sijaiseksi. Vuodesta 1801 af Klercker käytännössä oli Suomen puolustuksen johdossa.
Tultaessa alkutalveen 1808 Klercker sai kuulla odotettavissa olevasta sodasta ja määräsi omalla vastuullaan ruoturykmenttinsä liikekannalle. Vihollisen ylittäessä Kymijoen 20.2.1808 puolustusta ei vielä ehditty järjestää, joten vt. ylipäällikkö päätti vetää joukot Hämeenlinnan seudulle. Sinne uskottiin ehdittävän ennen venäläisiä. Helmikuun lopulla 1808 armeijan pääosa oli saapunut Hämeenlinnaan. Tuona lyhyenä aikana sotatoimien keskus ja päämaja oli Poltinaholla. Noita kaaoottisa tunnelmia tulee toisinaan aprikoineeksi. On asetettu kuitenkin kyseenalaiseksi, aikoiko Klercker runebergilaisen käsityksen mukaan ryhtyä täällä taisteluun. Hämeenlinnaa on jälkikäteen pidetty puolustajien kannalta sopimattomaksi taistelupaikaksi, koska saarrostuksen mahdollisuus olisi ollut suuri. [ - - - Någon fältherre var han ej, o tanken att försvara Tavastehus skulle betytt arméns totala undergång.]
Jos silmämme kantaa jonnekin horisonttiin ylitse kaupungin kattojen, voimme palata mielessämme ajassa taakse noihin maaliskuun kuuteen ensimmäiseen päivään, jolloin Hämeenlinna ympäristöineen, etenkin Poltinaho ja Hattelmala olivat kuumeisen hyörinän keskuksena.
Joka tapauksessa varsinainen ylipäällikkö Klingspor siis saapui paikalle ja määräsi joukot perääntymään pohjoiseen. Vetäytyminen alkoi maaliskuun kolmantena. Siinä yhteydessä kaikkia aseita ei voitu kuljettaa, joten niitä sekä tuhottiin että kerrottiin heitetyn järveen. Armeija lähti 6.3. ja venäläiset saapuivat seuraavan päivän iltana.
 |
| Etelä-Suomen tiet 1808-1809 Tähän olen itse korostanut yläkulmasta Hämeenlinnaan johtaneet tiet osoittamaan Hämeenlinnan maantieteellistä merkitystä. Karttakuva: www.vanhakartta.fi sotilaskartta/Suomen sodan 1808-1809 kartat http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200908173586 |
Klercker määrättiin Klingsporin jälkeen virallisesti armeijan johtoon syyskuun 29. päivänä 1808, mutta hänellä ei ollut enää vaikytusta sodan lopputulokseen. Aselepoa hän oli tekemässä Olkijoen sopimuksen nimellä marraskuun 19. Ruotsissa vaihtui hallitus, ja Klercker joutui eroamaan. Sittemmin hän toimi muutaman vuoden sikäläisen sotahovioikeuden puheenjohtajana.
Esimerkiksi Vänrikki Stoolin tarinoissa kenraali Carl Nathanael af Klercker on saanut sankarin sädekehää ja myöhemmät sotahistorioitsijat ovat arvostaneet häntä sekä pitäneet sangen taitavana ja rehellisenä sotilaana. ”Ukko Klerckerin” osaksi tuli kuitenkin osallistua Suomen historiallisen Ruotsi-yhteyden katkaisemiseen aselepoa tehdessään sekä aiemmin tarinan mukaan seuratessaan Hämeen linnan antautumista vastapäiseltä mäeltä, jonka puistikko kantaa hänen nimeään. Mikä olisikaan siis parempi paikka muistella niitä kertomuksia, joita on saanut lukea vanhasta, Ruotsin vallan ajan Hämeen linnasta ja sen ympärille nousseesta pikkuisesta kaupungista?
* * *
Lähteet:
Hämeenlinnalaisia 1639-1989
https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Nathanael_af_Klercker
Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS,
Kunnallis-historiallinen kertomus Hämeenlinnan kaupungista: kaupungin valtuuston päätöksen mukaan toimitettu
Hagman, Tyko (1900)
https://www.doria.fi/handle/10024/101245
Carl Nathanael Klercker, af - Riksarkivet
https://sok.riksarkivet.se/sbl/mobil/Artikel/11589
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti