Vanhoista lehtijutuista voi aistia, kuinka pikkukaupunki sykki suuren kulttuuritapahtuman odotuksessa. Tapahtuman lähestyessä kerrottiin niin vapaista majoituspaikoista kuin houkuteltiin yhä lisää osanottajia ja vieraita.
 |
| Ilmoittautujien lista oli melkoinen. Pikkukaupungin elämä mullistui Laulu- ja urheilujuhlien ajaksi. |
Valmistelut etenivät
Hämetär kertoi 15.6. Laulujuhlatoimikunnan kokouksesta. Poliisilaitoksen kanssa ei ollut päästy yhteisymmärrykseen liputusten suhteen. Herrat Idestam, Böök ja Laurela – siis kaupungin virkaherrojen terävin kärki – valtuutettiin tarkentamaan, mitä rajoituksia liputukseen oli tulossa. Tuohon aikaan nimittäin oli olemassa tiettyjä ”yleisvaltakunnallisia” syitä, joiden vuoksi juhlaliputukset eivät olleet mitenkään mutkattomia järjestää. Vaihtoehtona harkittiin kaupungin koristelemista köynnöksin ynnä muin vastaavin ehostein.
Juhlien aikana pidettävä laulunopettajien kokous oli saanut paikakseen raatihuoneen juhlasalin torstaiksi 29. päiväksi iltayhdeksän jälkeen eli ensimmäisen juhlapäivän ehtoolle. Larin-Kyöstin juhlaruno ”Uneksijan sävel” oli valmistunut ja jätettiin kansliatoimikunnan painatettavaksi.
Juhlien aikana pidettävä laulunopettajien kokous oli saanut paikakseen raatihuoneen juhlasalin torstaiksi 29. päiväksi iltayhdeksän jälkeen eli ensimmäisen juhlapäivän ehtoolle. Larin-Kyöstin juhlaruno ”Uneksijan sävel” oli valmistunut ja jätettiin kansliatoimikunnan painatettavaksi.
 |
| Vielä tilaa. Majoitustoimikunta jakoi auliisti tietoa. |
Majoitustoimikunnan mukaan kaikki yhden hengen huoneet olivat jo varattuja, mutta yhteisiä tiloja sekä useamman hengen huoneita oli yhä ainakin 4000 vieraalle. Virolaiset vieraat oli määrä majoittaa yksityisten luokse. Heidän joukossaan oli muun muassa sanomalehtimiehiä, lääkäreitä ja taiteilijoita.
Ilmoittautumisajan kuluessa oli ilmoittautunut 21 sekakuoroa eli tuolloisen ilmaisun mukaan sekakööriä, näistä 10 kilpailemaan. Mieskuoroja oli yhdeksän ja niistä kuusi kilpailemaan. Yhden naiskuoron oli määrä kilpailla. Kymmenestä torvisoittokunnasta kahdeksan oli tulossa kilpailumielessä. Laulajia ja soittajia oli yhteensä noin tuhat.
Hämeenlinnalaisia ja heidän vieraitaan varten oli tekeillä 90 esineen musiikkinäyttely, johon muun muassa taiteilija Sulo Hurstinen tuli asettamaan pari mestariviulua.
Pääsylippujen hinnat määriteltiin seuraaviksi: yleislippu 5 mk, perjantai ja lauantaipäivän lippu 3 mk ja sunnuntain kansanjuhlaan 75 penniä. ”Luomisen” esitykseen2 mk ja orkesterin konserttiin 1 mk.
Laulujuhliamme luonnollisesti verrattiin Viron vastaaviin ja jouduttiin toki toteamaan 60 000 kansalaisen virolaisjuhlat esikuvaksi, josta jäätiin jälkeen. Silti tänne meidänkin laulu- ja urheilujuhlillemme odotettiin kymmeniä tuhansia vieraita. Musiikkiesiintyjien lisäksi mukaan oli ilmoittautunut myös voimisteluseuroja ja yksityisiä urheilijoita. Hämetär painotti koko Hämeenlinnan ottaneen osaa valmisteluihin 29.6. -2.7. pidettäviä juhlia varten. I. Launiksen suunnitteleman soittolavan rakennustyöt olivat viime metreillään. Lavan eteen valmisteltiin istumapaikkoja lähes 10 000 hengelle. Seisomaan toki mahtui lukematon määrä lisää. Suunnitteilla oli ylimääräisiä junavuoroja vieraita varten.
Ilmoittautumisajan kuluessa oli ilmoittautunut 21 sekakuoroa eli tuolloisen ilmaisun mukaan sekakööriä, näistä 10 kilpailemaan. Mieskuoroja oli yhdeksän ja niistä kuusi kilpailemaan. Yhden naiskuoron oli määrä kilpailla. Kymmenestä torvisoittokunnasta kahdeksan oli tulossa kilpailumielessä. Laulajia ja soittajia oli yhteensä noin tuhat.
Hämeenlinnalaisia ja heidän vieraitaan varten oli tekeillä 90 esineen musiikkinäyttely, johon muun muassa taiteilija Sulo Hurstinen tuli asettamaan pari mestariviulua.
Pääsylippujen hinnat määriteltiin seuraaviksi: yleislippu 5 mk, perjantai ja lauantaipäivän lippu 3 mk ja sunnuntain kansanjuhlaan 75 penniä. ”Luomisen” esitykseen2 mk ja orkesterin konserttiin 1 mk.
Laulujuhliamme luonnollisesti verrattiin Viron vastaaviin ja jouduttiin toki toteamaan 60 000 kansalaisen virolaisjuhlat esikuvaksi, josta jäätiin jälkeen. Silti tänne meidänkin laulu- ja urheilujuhlillemme odotettiin kymmeniä tuhansia vieraita. Musiikkiesiintyjien lisäksi mukaan oli ilmoittautunut myös voimisteluseuroja ja yksityisiä urheilijoita. Hämetär painotti koko Hämeenlinnan ottaneen osaa valmisteluihin 29.6. -2.7. pidettäviä juhlia varten. I. Launiksen suunnitteleman soittolavan rakennustyöt olivat viime metreillään. Lavan eteen valmisteltiin istumapaikkoja lähes 10 000 hengelle. Seisomaan toki mahtui lukematon määrä lisää. Suunnitteilla oli ylimääräisiä junavuoroja vieraita varten.
Oliko ohjelma liian vaativa?
Valmistelujen siis edetessä rivakasti esiintyi lehdistössä arveluja juhlien eli viralliselta nimeltään Kansanvalistusseuran yleisten laulu-, soitto- ja urheilujuhlain lauluohjelman liiallisesta vaikeudesta. Osoituksena siitä arvostelijat pitivät ilmoittautuneiden kuorojen odotuksia alhaisempaa lukumäärää. Asian johdosta haastateltiin myös säveltäjä Leewi Madetojaa.
”Onko Hämeenlinnan juhlain lauluohjelma Teidän mielestänne liian vaikea?”
” Vaikeanlainenhan se on. Paljon vaikeampi kuin viime kerralla Viipurin juhlissa. Vaikein lienee Kuulan Auringon noustessa. Vaihtoehtoisesti sen kanssa on tosin asetettu minun säveltämäni laulu Kukka haudalla, mutta se on taas erittäin arka – Viipurin juhlassa sitävastoin oli muutamia liian helppoja lauluja.”
”Onkohan nyt asialle eduksi, että laulut ovat vaikeampia ja kuoroja vähemmän vaiko päinvastoin?”
”Riippuen siitä, katsotaanko laulujuhlain pitävän olla ensisijasta kansallisjuhlia, joissa laulajajoukon suuruus on pääasia vai tahdotaanko niitten kautta kohottaa säveltaidetta. Tähän asti ne ovat olleet etupäässä kansallisjuhlia.”
”Eiköpä kuitenkin säveltaiteen kohottaminen ole juhlain lauluohjelmassa tärkeämpi kuin kuorojen paljous.”
”Niinpä luulisi.”
Madetoja katsoi itsensä jääviksi enempää arvostelemaan juhlien ohjelmaa ja jättin sen kuorojen johtajien tehtäväksi.
Ei vain tiukkaa taide- tai urheilukilpailua
Juhlien ohjelmiin oli määrä kuulua myös nuorison leikkikilpailuja.Moisen taidon unohtumista lehden palstalla pelättiin, koska mukaan oli ilmoittaunut ainoastaan pari joukkuetta. Toimittaja toi julki paheksuntansa, koska ”nuorisomme on osoittaneet, aiwan anteeksiantamatonta harrastuksen puutetta kotosia, kansallisia kisoja kohtaan”. Laiminlyönti oli yhä korjattavissa pidennetyn ilmoittautumisajan ansiosta.
Pakollinen leikkiohjelma käsitti liikuntaleikeistä nimeltä mainiten kaksi eli ”Kierto” ja ”Kilpakoppi” ja laululeikeistä ”Tyttöset pienet käy piirihin”, "Hei pikku poika”, ”Talkoopolska”, ”Tule tänne leikkiin” ja ”Keinulaulu”. Pareja täytyi olla vähintään kolme.
Pakollinen leikkiohjelma käsitti liikuntaleikeistä nimeltä mainiten kaksi eli ”Kierto” ja ”Kilpakoppi” ja laululeikeistä ”Tyttöset pienet käy piirihin”, "Hei pikku poika”, ”Talkoopolska”, ”Tule tänne leikkiin” ja ”Keinulaulu”. Pareja täytyi olla vähintään kolme.
* * *
Lähteet:
Hämetär 15.6 – 29.6.1911
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti