12. kesäkuuta

Kalenteri on kokoelma numeroita, joiden taakse kätkeytyvät päivät kiitävät tulevaisuuden pimeästä kadotakseen menneisyyden hämärään. Lukema 12.6. on vain yksi niistä joita karkausvuosia lukuun ottamatta vuosittain kirjataan 365. Ajanlaskumme mukaan elämme nyt vuotta 2016 jKr. Sinä aikana on tämä mainittu päivä ja kuukausi saatu merkitä joltisenkin monta kertaa. Näin koleahkona sunnuntaipäivänä päätyy helposti pohtimaan niin sanotusti syntyjä syviä. Siis 12.6.; mitäpä tuo päivämäärä on vuosien varrella tuonut. Tässä pieni hipaisu menneestä.

• Novgorodilaisten hävitysretki Turkuun 12.6.1318; he olivat tehneet 1311 retken Hämeeseen. Voimme mielessämme pohtia, kuinka vuoden 1318 retki heijastui ja vaikutti seudullemme.
• Helsingin perusttettiin 12.6.1550. Mainitulla kaupungilla tuli olemaan ,elkoinen vaikutus myös Hämeenlinnaan.
• 13 000 brittiläistä ja ranskalaista sotilasta antautui sotamarsalkka Erwin Rommelille St. Valery-en-Cauxissa 12.6.1940.
• Keimolan moottorirata vihittiin käyttöön Helsingin maalaiskunnassa 12.6.1966. Ahveniston moottorirata valmistui vain hiukan runsasvuosi myöhemmin eli 15. heinäkuuta 1967!
• Avaruustutkimus: Venera 4 laukaistiin 12.6.1967 radalleen. Siitä tuli ensimmäinen avaruusluotain, joka saapui toisen planeetan kaasukehään ja lähetti menestyksellisesti tietoja.
• Venäjän neuvostotasavallan korkein neuvosto julisti 12.6.1990 maan lakien olevan ensisijaiset Neuvostoliiton lakeihin verrattuna, mutta Venäjän pysyvän edelleen osana Neuvostoliittoa eli Venäjä julistautui käytännössä itsenäiseksi.
• Boris Jeltsin valittiin 12.6.1991 Venäjän neuvostotasavallan presidentiksi.
• Veikko Vennamo, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1913) kuoli 12.6.1997. Vennamon merkitys evakkojen asuttamisessa kautta maan ei voine unohtua. Myös Hämeenlinnaan ja sen ympäristöön sijoittui aikanaan väkeä luovutetuilta alueilta.
• David Rockefeller, yhdysvaltalainen pankkiiri syntyi 12.6.1915. Herra Rockefellerin merkitystä kansainväliseen ja siis Suomeen ja Hämeenlinnaankin vaikuttaneeseen talouteen tuskin kukaan kiistää.

12.6.1891 Hämeen Sanomat tiesi kertoa, että
Weseloffille oli tullut erä jalkineita. Oli
syytä pitää kiirettä.

Tämän kesäkuun 2016 toisen viikon oltua täällä perin kolea ja öiden sangen kylmiä on syytä kaivaa esille, mitä kirjoitti Hämeen Sanomat 125 vuotta sitten eli 12.6.1891. Se nimittäin totesi: ”Eri haaroilta tulleitten ilmoitusten mukaan owat yöhallat toinen toisensa perästä, kowin maanantaita wastaan, epäilemättä wikuuttaneet suwitoukoja, heinänkaswua, jopa rikiitakin, joka wähin osin on alkanut tehdä tähkää. Ilmoituksia on tullut niin harwasta paikasta, ettei tuhon laweutta woi arwostella; arwattawasti on se ollut laajalla.” Vilu ei siis ole maakunnassamme ollut kesäkuun alussa mitenkään epätavallista.

Hämäläinen kertoi seuraavana päivänä, että Hämeenlinnassa oli ollut klo 7 epp +6⁰ .

Arkielämän toimia varten oli hyvä saada 12.6.1891 tietää suutari A. Helinin muuttaneen herra Wilhelmsonin sijalle Lönholtsin taloon. Epäilemättä kunnon hämeenlinnalaiset asian jo tiesivätkin, mutta harvemmin paikkakunnalle ehtiville tieto oli tarpeen. Niin ikään Selinin leski Johanna Selinin Waskisepän ja plootu työ liike oli muuttanut pois Waskiseppä Alanderin talosta. Uusi toimipaikka sijaitsi Kasarmikadulla numerossa 114 eli teurastaja Tammelinin talossa. Siellä oli kuulemma tarjolla suoraan varastosta kuparitöitä halpaan hintaa yrittäjän hankittua uuden työkoneen peltiuunin venttiilejä ynnä muita läkkipelti ja kuparitöitä varten.

Lähdettäessä ostoksille torihintojen tarkas-
taminen kävi päinsä päivän lehdestä.
Hämeen Sanomat 12.6.1906

F. B. Saarinen ilmoitti, että sorvari Helanderin talossa Kymnaasikatu nro 119:ssä otettiin tehtäväksi kaikkia alan töitä. Ankean koleina alkukesän päivinä saattoi paljastua, että eteisen nurkasta löytyi korjausta kaipaava sateenvarjo. Mainittu työliike korjasi niin sateen- kuin päivänvarjoja. Saatavilla oli krokettipelejä ja piippuja. Jo vuoden 1887 Osoite- ja Ilmoitus kalenterissa kerrotaan mainitussa osoitteessa asuneen sorvarinlesken M. Helanderin, joten Saarinen lienee ollut 1891 mukana toiminnassa.

12.6.1906 Hämettäressä muuan H. Standertskjöld julkaisi ilmoituksen, jossa ”laillisen edeswastauksen uhalla kielletään elukkain käyttäminen, metsän haaskaus, maalle nousu sekä polkujen tekeminen ja metsästäminen allekirjoittaneelle kuuluvilla Karlbergin, Katajiston, Metsänkylän, Heikkilän puustellin mailla sekä Ojoisten wirkatalosta wuokratulla alueella wastapäätä Karlbergin puistoa, niin myöskin kielletään kaikkinainen kalastaminen ja krawustaminen maimituilla paikoille kuuliwilla wesistöillä.” Lisäksi kyseinen asetehtailija ja kartanonherra huomautti koiranomistajia pitämään eläimensä kiinni, koska ne olivat irrallaan juoksennellessaan hätyyttäneet lampaita. Koirat tultiin tarvittaessa ottamaan kiinni ja mahdollisesti ammuttaviksi. Sellainen annettiin kova rätinki tuolloin.

Ankeaksi kävivät siis kotitarvekalastajien ja metsästäjien ajat, sillä samantapaisen ilmoituksen oli jo julkaisut 6.6. Hämäläisessä A. Nowoschiloff hätistäen nämä Heikkilän, Markkulan ja Nuutilan vesiltä Kankaantaustan kylästä Vanajan pitäjästä.

Edellisessä kirjoituksessani ilmeni, että Hämeenlinnan ravitsemus- ja majoitusalalla oli jonkinmoinen kieliongelma, koska sen väitettiin olleen melkein ummikkoruotsalaista vielä vuonna 1911. Hämetär tiedotti 12.6.1906 Anniskeluyhtiön johtokunnan tekemistä nimityksistä seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Kaupunginhotellin hoitajuuden oli saanut neiti Hanna Stenberg 10 400 mk summasta, johon ei kuulunut hotellihuoneiston vuokra. Teatteriravintolan hoitajaksi oli otettu Helsingin seurahuoneen hovimestari hra Abrahamsson 13 000 markan vuosisummasta. Hänen tuli maksaa oma vuokransa huoneesta sekä pitää oma kalustonsa. Ruokailusta ja majoituksesta liikkeiden hoitajat saivat pitää voiton itsellään, mutta mallas- ja väkijuomien tuotto luonnollisesti tilitettiin Anniskeluyhtiölle.

Samassa yhteydessä lukijoille lupailtiin voitavan avata puistoravintola yleisölle mainitun Abrahamssonin kenties ottaessa hoitaakseen siellä harjoitetavan raittiusravintolaliikkeen.

Entäpä jos yllättävän kipu ja sairaus olisi yllättänyt tuona päivänä 12.6.1906? Hämettären neuvon mukaan Lääninsairaalan sairashuoneeseen pyrkiviä vastaanotettiin klo 12 päivällä. Vain vaikeimpiin äkillisiin tauteihin sairastuneita tai vaikeimpia tapaturmatapauksia otettiin vastaan muina vuorokaudenaikoina. Sairaiden luona pääsi käymään klo 3-5 i.p. Kaupunginsairaalan sairashuoneeseen tuli ilmoittautua kaupunginlääkärille. Vierailuaika oli 3-5 i.p., mikäli sairaalassa ei ollut tartuntatautisia. Kaupunginlääkäri Manner otti vastaan klo puoli 9- puoli 11 a.p. Ja 4–5 i.p., pyhinä 9-10 a.p. Ja hammastauteja 1-2 päiv. Esimerkkipäivä oli tiistai eli arkipäivä.

Oli kaupungissa toki muitakin lääkäreitä. Lehti mainitsi lasaretinlääkäri Wichmannin, joka otti vastaan arkipäivisin klo 9-11.25 a.p. Toinen lasaretinlääkäri eli Einar Anthoni oli käytettävissä arkipäivinä 8-11.15 a.p. Ja 5-6 i.p., pyhinä 12-1 j. pp. Pataljoonanlääkäri Bartram 9-11 a.p. Piirilääkäri von Fieandt arkipäivisin klo 9-10 a.p. Ja 5-6 i.p.; pyhinä 12-1 päivällä. Tuollaisilla ohjeilla saattoi taudin riivaama tai tapaturman uhriksi joutunut etsiä tuolloin lievitystä oloonsa.

Luonnollisesti kaupungissa oli myös kätilöitä ja sairaanhoitajia. Synnytyslaitoksen kätilö ja rokottaja oli Saima Nieminen, Prykikatu 3, puhelin 223. Nimekkeellä toinen kaupungin kätilö ja rokottaja tunnettiin Hilma Mattila, osoitteena Alku-yhtiö. Kätilö H. Brofeldt löytyi Lindbergin talosta, Kymnaasikatu 140, telefooni 198. Hänen voi olettaa palvelleen ruotsinkielistä asukaskuntaa. Kaupungin kätilö oli Olga Helander, Wikmanin talossa. Kirkollisena sairaanhoitajattarena toimi Nybergin talossa Suoma Henriksson. Vielä mainittiin sairaanhoitajatar Amanda Lehmus Arkkitehti Helinin talosta.

Viime vuosisadan alussa väki liikkui kaupungille ja sieltä pois pääsääntöisesti hevosella tai jalan. Heillä oli myös kotonaan eläimiä. Siksipä kerrottiin tiedot myös kahdesta eläinlääkäristä. Grönlundin talossa toimi läänineläinlääkäri Colerus, josta muistelisin lukeneeni jostain kuolleeseen hevoseen liittyneen kaskun/lehtijutun. Se jäi jotenkin mieleen kenties liittyen hänen sukunimeensä. Mainitussa tarinassa muistaakseni tavoiteltiin ensin turhaan toista eläinlääkäriä eli turenkilaista Hans Söderlundia. Coleruksen vastaanottoaika oli klo 9-11 a.p. Ja Söderlundin 8-10 a.p.

Paikkakunnan teinejä saattoi liikuttaa samaisena päivänä eli 12.6.1906 julkistettu tieto, että suomalaisen normaalilyseon yliopettaja P. Toikka oli saanut virkavapautta seuraavaksi lukuvuodeksi sijaisenaan lehtori C. W. Palander.

Saatiin myös tietää Hämeenläänin kuvernöörin Papkovin virkaeron ratkenneen. Sittemmin hänen seuraajakseen tuli Ivar Gordie (1906-1910).

Kesäaika oli saanut myös veneilijät liikkeelle. Hämetär oletti paikkakunnan moottoriveneiden lukumääräksi kaksitoista. Lisäksi kahdella henkilöllä oli pieni höyryvene matkojansa varten. Niinpä kaupunkilainen saattoikin lehtensä luettuaan ajan mahdollisesti salliessa siirtyä Vanajaveden rannoille tarkkailemaan kesäistä sisävesiliikennettä.

* * *

Lähteet:

Wikipedia 12. kesäkuuta

Hämetär tiistai 12.6.1906

Hämäläinen 13.6.1891

Hämeen Sanomat perjantai 12.6.1891

Hämeenlinnan Osoite- ja Ilmoitus kalenteri 1887