Kalenterivuoden loppu on ehkä kahdentoista kuukauden ristiriitaisinta aikaa: yleisenä oletuksena on sitä jollain tavalla juhlistaa, vaikka varsinkin nykyihmiselle se poikkeuksetta tietää uusia maksuja, entisten kototuksia ja velvollisuuksien lisääntymistä eli yleisen taakan kasvua. Ehkä ilonpidon perimmäisenä syynä onkin ollut helpotus taakse jätetystä ajasta. Tulevasta kun ei voisi oikeastaan etukäteen melua pitää.
Niinpä ovat nämä päivät perinteisesti olleet hetki vetää yhteen kuluneen vuoden tapahtumia. Siitä löytyykin aikojen yli levittäytyvä yhteys vuosien ja vuosisatojenkin taakse. Vilkaistessamme esimerkiksi sanomalehti Hämäläistä joulukuun 28. 1871 saamme tietää Rengosta seuraavaa:
”Wuoden tulo oli ylimalkaan keskikertainen ja sen alla; perunoita tuli huononpuoleisesti, ja niistäkin usiampain kylmiltä wahingoitettiin jo maassa ollessansa, ennenkuin saatiin ylös; pellawan sato ei ollut juuri niin huono, mutta ne tulewat huonomaisia...”
 |
| Vallan röyhkeätä toimintaa. Hevosvaras ollut liikkeellä Rengossa - ja vielä jouluna. Kirkkorekikin vietiin mukana. - Sanomalehti Hämäläinen 28.12.1871 |
 |
| Yli-Laurila Rengon Muurilassa 1887. Kun tuli pääsi tällaisessa ympäristössä irti, seuraukset olivat kamalia. - Kuva Finna/Museovirasto/kansatieteen kuvakokoelma |
Rengosta kerrotaan myös saadun erinäisten muiden kuntain tapaan metsänpeltoeläinten tapporahaa ja päästyn alustavasti palovakuutusyhtiöön. Ilmeisen suurena prosessina on ollut käynnissä maanteiden rakennusta ja kunnossapitoa, mitä varten maanmittari on ollut toimittamassa jakoa. Mainituissa toimenpiteissä ei olla suinkaan vältytty metsäkulman miesten rähinältäkään. Paikalla on ollut myös Hämeenlinnan kaupungin asiamies vastustamassa kaupungille kaavailtua osuutta tienrakennuksesta, joten maanmittari oli luvannut jättää jakamatta Ojoisten puustellin maantien vedoten päätökseen, jonka mukaan [kaupungilla] on lupa rakentaa vain omien maiden lävitse kulkevia teitä. Kaikesta huolimatta mainittu asiamies on ilmoittanut tyytymättömyytensä käsittelyyn.
Muina asioina mainitaan vuoden alussa toimitettu talonpoikaisen säädyn valtiopäivämiehen valitsijamiehen vaali, jossa osanotto kuuluu olleen runsaampi kuin vastaavan Janakkalassa toimitetun. Kuluvan kuun 17. päivänä on kirkonkokouksessa asetettu toimituskunta seuraavan kesän kirkonkaton tervausta ja sisäseinien valkaisemista varten. Moninaisista vuoden 1871 aikana kunnassa vireillä olleista hankkeista mainitaan vielä erikseen kansakoulun asettaminen, joka yhä on huonolla kannalla. Kirjoittaja jo ilmaisee liki turhautumista tyyliin ”koska woi parempaa toiwoakaan?”
Suuremmilta vahingoilta sentään on Rengossa vältytty; ainoastaan mainitaan tulipalo, jossa lokakuun 29. päivän ehtoolla torppari Viktor Haapalan täyteen olka ahdettu riihi paloi.
Lammin puolelta sen sijaan kuuluu, että siellä on kansakoulu sekä pojille että tytöille saatu perustettua. Sitä varten on ollut protokollasihteeri von Platenin aikanaan lahjoittama rahasto 4000 markan kantarahalla, jonka korot ovat olleet käytettävissä opettajain avuksi. Ilman sitä kansakoulun hyväksi on Kurkijärven kastanosta laskettu yli 300 markan ynnä kansakoulun hyväksi erinäisistä tilaisuuksista lahjoitettu 20 markkaa varattomien lasten hyväksi.
Kuvernööri on kulkenut pitäjässä ja tarkastanut muun muassa orpolasten kodin, samoin kansakoulujen ylitarkastaja, herra pastori U. Cygnaeus.
Valtiopäivämiehen vaalissa kuluneen kuun 18 päivänä Tanttilan kestikievarissa on maanviljelijä Kustaa Silen saanut enimmät äänet talonpoikaissäädyn valtiopäiville Hollolan tuomiokunnasta.
 |
| Talven koitettua maistraatti ilmoittaa jälleen, että talon- omistajien ja haltijoiden on hiekoitettava osakseen tulleet katujensivut. Lauantaina 30 joulukuuta kello 10 pidetään huutokauppa, jolloin lumenluonti kaupungin jalkakäytäviltä annetaan vähiten huutavalle. - sanomalehti Hämäläinen 28.12.1871 |
Talven onnettomiin
tapauksiin ovat kautta aikojen kuulunut turmat heikoilla jäillä.
Joulukuun lopulla 1871 Hämäläinen kertoo muun muassa itsellinen
Heikki Heikinpojan lapsen Hattulan Pelkolan kylästä hukkuneen
marraskuun 16 pnä. Veteen on vaipunut myös muuan työmies Tampereen
virtaan ja kirjurin tytär Kuhmoisista Isojärveen. Kuhmoisissa tuli
on polttanut Rautavuoren talon riihen viljoineen ja ladon. Niin ikään
Kuhmoisissa on Kokkolan talon riihen rukiineen. Valkeakosken uudessa
paperitehtaassa töissä ollut mies on hukkunut marraskuun 10 pnä
koskeen. Urjalassa on itsellinen lyönyt toisen poikaa jouluun
alussa lyödyn ilmeisesti sen seurauksena myöhemmn kuollessa.
Kuolleen 13-vuotiaan kerrotaan usein kärsineen päänsärystä ja
olleen ruumiiltaa heikko. Ajan tavan mukaan tekijät ja uhrit
kotipaikkoineen kerrotaan tarkoin, joten murhenäytelmät ovat
selkeästi luettavissa muistutuksena kaikkialla ympärillä alati
vaanivista moninaisista vaaroista ja synkän joulutunnelman uhkan leijumisesta ihan jokaisen yllä.
Vuoden vaihtuessa lehden palstalla pohditaan myös tuhoeläinten torjuntaa eli todetaan kuluneina vuosina jyväaitoissa liikkuneen erityisen paljon hiiriä. Erityisesti kuluneena vuonna 1871 niitä on löytynyt. Vanhan kansan tiedetään ennustaneen tällaisesta vitsauksesta katovuotta. Kirjoittaja kyllä epäilee moisia ennusteita, vaikka toteaa vuonna 1868 hiiriä olleen erityisen paljon ja niiden pilanneen paljon heiniä. Otusten tiedetään sikiävän runsaasti. Torjuntakeinona esitellään apteekista saatavaa rotan myrkkyä unotamatta koeteltuja keinoja eli loukkuja ja kissoja. Vielä tiedetään hyväksi karkotteeksi maassamme yleisen tuomen lehdet ja oksat, joita on syytä kuulemma settaa huoneisiin ja jyvälaaeihin, ooista kutsumattomat elukat tahdotaan karkottaa. Vaikka lehtiä ei tähän vuodenaikaan saa, sanotaan oksienkin olevan yhtä hyviä.
 |
| Ihmisen kamppailu sadon kimpussa häärineitä tuhoeläimiä, hiiriä ja rottia ym vastaan on ollut ikiaikaista. Tässä pn Samuli Paulaharjun piirros polvijärveläisestä hiireenpyydyksestä eli hiirenliskusta vuodelta 1907. - Kuva Finna/Museovirasto - Kansatieteen kuvakokoelma |
 |
| Herra Nordinin salonki oli lukuisten iltamien pitopaikkana. - sanomalehti Hämäläinen 28.12.1871 |
Ulkomaanuutisista pistää silmään ensinnä tieto Italian parlamentin ja hallituksen siirtymisestä Roomaan. Parlamentti on kokoontunut ensi kertaa siellä 27 marraskuuta 1871. [Aiemmin Italian kuningaskunnan pääkaupunkeina ova olleet Torino 1861-64 ja Firenze 1864-71; kuningaskunnan pääkaupunkina toimi siis Rooma aina monarkian päättymiseen 1946]. Kuumana kysymyksenä sillä suunnalla on vuoden 1871 päättyessä, pitäisikö paavin muuttaa Roomasta eteläranskalaiseen Paun kaupunkiin vai pysyä Roomassa.
Eteläisessä Euroopassa on ollut joulukuussa erityisen kylmää. Pariisissa on ollut peräti 20 astetta pakkasta, Seine jäätynyt houkutellen ihmisiä luistelemaan. Jopa Välimeren rannoilla on kahlattu kyynärän [ruotsal. kyynärä 59,38 cm/venäl. kyynärä eli arsina 71,12 cm] syvyisessä lumessa niin kuin Pohjois-Italiassakin. Kylmyys siellä on ollut pahempaa kuin vanhat muistavat.
Lisättäköön vielä selvennykseksi edellä mainittuihin rahasummiin, että rahamuseon laskurin mukaan 1 markka vuonna 1871 on vastannut 4,73 euroa vuonna 2021 ja 300 markkaa 1420 euroa.
* * *
LÄHTEET:
sanomalehti Hämäläinen_52_28_12_1871
Wikipedia/ Italian kuningaskunta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti